1. Pohdintaa poliisista
Kirjoitukseni ”Pari pientä tunnelmapalaa” kommenttiosiossa nousi esille keskustelu poliisista, poliisikoulutuksesta ja koulutusvaatimuksista. Vakikommentoija Qroquius Kad laittoi kommentin joka kieltämättä yllätti:
Asepalvelus ei ole enää pääsyvaatimuksena, joten ei se tule vaikuttamaan. Koulussa opiskelee tässä uudessa AMK -tutkinnossa miehiä ( tai miehen alkuja), jotka eivät ole asepalvelusta suorittaneet tai ovat suorittaneet siviilipalveluksen.
Otin asiasta selvää ja kommentti piti paikkansa. Asevelvollisuuden suorittamista ei enää vaadita poliisikoulutukseen. Mikä pistää hieman ihmetyttämään. Naisiahan tämä ei sinänsä koske koska heillä ei ole asevelvollisuutta enkä lähde tässä puntaroimaan aihetta siviilipalvelus sen laajemmin. Suomessa on valinnan vapaus. Ainakin tietyissä asioissa.
Mutta ihmettelen asiaa periaatteen tasolla. Jos suomalainen mieshenkilö ei suostu varusmiespalveluun ts. koulutukseen joka loppulaskussa perustuu kuolettavan voiman käyttöön niin millä perusteella sellainen mieshenkilö voi päästä poliisikoulutukseen? Kun poliisi kantaa asetta ja on tarvittaessa sekä oikeutettu että velvollinen käyttämään sitä kuolettavaa voimaa. Herää kysymys että onko kyseisillä tyypeillä pistooli holsterissa pelkkänä rekvisiittana ja kyseinen poliisi keskittyy lähinnä opettelemaan nuorisorikollisten kanssa gangstasormimerkkejä?
Qroquius Kadin kommentissa oli myös otettu esille ajatus että poliisikoulutukseen halutaan haittamaahanmuuttoon myönteisesti suhtautuvaa ainesta. Minulla ei ole vahvistusta tälle mutta kun katsoo nykyisen – ylärakenteiltaan pahasti politisoituneen – poliisin linjaa niin en kyllä epäilekään.
2. The Walking Swed eli Ruotsissa kaikki on suurempaa
Vakikommentoija Becker (tack, Becker) laittoi kuvan Ruotsista. Siellä marssitaan taas parempien asioitten puolesta. Kuva on jotenkin, no, kuvaava:
Yleensäkin nämä LGBTQTiiTyy-aktivistit ovat kovasti islamofobiaa vastaan. Ehkä he ovat niitä mielikuvan vankeja ja kuvittelevat että islam on vain ja ainoastaan sitä mitä he kuvittelevat sen olevan. Islamilaisissa maissa noita sateenkaarityyppejä heitellään katoilta alas mutta sehän ei ole mielikuvan mukaista joten sen saa unohtaa.
3. Tutkija elää hypeään. Kunnes tulee uusi tilalle.
Valtamedialla on ollut tapana pitää ns. asiantuntijana jotain suosikkitutkijaa jonka pärstä ja ennenkaikkea mielipiteet ovat jatkuvasti esillä koska he kertovat valtamedialle sen mitä valtamedia haluaa kuulla. Yleensä nämä suositut tutkijat yksi kerrallaan tavallaan polttavat itsensä loppuun (tai heidät röhönauretaan sen verran pahasti) joten tilalle tarvitaan aina uusi hypetetty tutkija ja sehän on tällä hetkellä muuan Oula Silvennoinen joka löytää natsin vaikka sonnin nenäkarvoista. Vaan muistutetaanpas kyseisen hypetetyn ja totalitarismista varoittavan tutkijan omasta ajatusmaailmasta:
Ja tästähän herää pari kysymystä:
1. Antaisitko kyseiselle miehelle oikeuden allekirjoittaa kuolemantuomioita?
2. Jos joku kansallismielinen toteaisi edes puoliksi tuollaista niin minkälainen joukkorääkyminen alkaisi?
Kuulun itse siihen porukkaan joka tietyissä piireissä oikein mielellään mielletään natseiksi. Meitä on paljon ja yhdistävää meissä on että itse asiassa mekin ollaan kokolailla pohjoismaalaisia lällydemareita jotka eivät kuitenkaan ole suostuneet lopettamaan ajattelua pyhien dogmien edessä. Se riittää nykyisessä Suomessa natsiksi tulkitsemiseen. Laitetaanpa loppuun Turun Sanomien pilakuva joka kiteyttää varsin hyvin kuinka käy kun natsileimaa läiskitään tyhjästä ja loputtomasti:
Paljonko Suomessa on oikeita natseja? Tulee muistaa että jopa silloin aikanaan kun natsismi oli Euroopassa pop niin silloinen (ei oikeastaan edes natsipuolue) IKL sai silloinkin maksimissaan vain 14 kansanedustajaa. Nykyisestä natsijahdista tulee väkisinkin mieleen ikivanha Aisopoksen satu ”Poika joka huusi sutta”.
Entäs sitten jos se susi tulee?