Voi olla, että on kauniimpiakin näkymiä kuin tuleentunut viljapelto mutta kyllä ne saa laskea sahatyömiehen sormilla. Näin tuumailivat kaksi Häkälän kunnan alueella punaisella Nissanin pick-upilla ajanutta käppäukkoa eli Perskeleen Ykä ja Lötjösen Eelis jotka olivat pysähtyneet löröttämis- ja voimasavuketauolle. Toverukset olivat matkalla Turpaanpuottaman järvelle josta heillä oli tarkoitus lähteä kiertämään Jatsinkajauttamankankaan metsästysalueita.
Tupakoivien käppäukkojen edessä avautuva peltonäkymä oli siinäkin mielessä täydellinen että pellolla oli enkeli. Ei sellainen Raamatun monisilmäinen kummajainen eikä myöskään taiteilijoiden kehittämä valkohurstinen siivekäs nainen. Tällä enkelillä oli päällään haalarit ja se ajoi pellolla leikkuupuimuria.
- Hjuu… tiedettä taidetta on… Massey Ferguson… siinä se korsi katkee ja hyvä niin…
- Totta. Kun ne maalikylien ääliöt eivät tajua kuinka tärkeä tuo häiskä tuossa leikkuupuimurissaan on meille kaikille. Syöminen on ihmisen pääelinkeino mutta hallitukselle tuo mies on herrasta perkeleestä kun hän lisää niitä hiilidioksidipäästöjä. Monikohan suomalainen viljelijä on jo pannut pillit pussiin tään ilmastokiiman takia? Syödäänköhän me jatkossa päästöttömyyden ideaa? Kuinka se valmistetaan ruuaksi? Keitetään? Paistetaan? Vai pistelläänkö raakana? Voiko sen pakastaa?
- Ja katsopa käppäukkokatseella tuonne kauemmaksi. Pellon taakse. Siellähän on navetta ja tuolla laitumella on huomattava määrä lihaa/kött joka märehtii ja piereskelee tuhoten maapallon ilmaston. Ja sen vuoksi tuo heppu on vielä enemmän herrasta perkeleestä. Vaikka hän on tosiasiassa meille kaikille välttämätön kun taas ne kaupunkien pikkusormi pystyssä hienostelevat vegaaniämmät ei.
- Ja tulee muuten muistaa tuon Ukrainan rähinän tiimoilta että kuinka kusessa ovat ne kansakunnat jotka ovat vain tuontiviljan varassa. Tuo kortta katkova heppu on enkeli. Kun taas sille ämmälaumalle enkeli on se tietty siideripissis jonka julkista kuvaa nyt kiillotetaan sillä että hän söi mukuloitten kanssa aivan sattumalta vaahtokarkkeja aivan sattumanvaraisen perheen kanssa jota valtamedia sitten kovasti mainosti.
- Häh hää… joo… sattuma, yhteensattuma, demariyhteensattuma. Vaan eiköhän jatketa matkaa? Edessä on vielä paljon ohiammuttavaa.
Mikäs heidän oli matkatessa. Edessä olivat metsästysmaat ja sitä ennen Häkälän keskustassa Osuuskauppa Häkälän Nälkä joka möi heille reissulleen kotimaisia liha- ja viljatuotteita.
Ja olivathan he nähneet oikean enkelinkin. Ei mitään jyväjemmaria, rehupunttia, turvenuijaa tai peltopelleä niin kuin joku asiasta tietämätön saattaisi sanoa. Vaan ihan oikean enkelin jota ilman kaupunkilainenkaan ei eläisi.
