Hotellin respan tietoon tuli uutinen, jonka mukaan viime syksynä Helsingissä kantaväestöä kohtaan järjestelmällistä ja laajaa väkivaltaa harjoittaneitten ”löyhien kaveriporukoitten” tuomioita ei sitten annettukaan, vaan niitten antaminen lykättiin hamaan tulevaisuuteen. Syyksi Helsingin käräjäoikeus ilmoitti ”yleisen työtilanteen”. Näin äkkiseltään mieleen juolahtaa, että kyseessä oli Suomen mittakaavassa sen luokan tapaus, että oikeuden olisi luullut priorisoineen asian käsittelyn ykköskohteeksi.
Foliopipoilun uhallakin respassa vilkaistiin tätä uutta tuomioitten antamisen ajankohtaa ja tuomiot on määrätty annettavaksi 21. huhtikuuta. Väkisinkin pistää silmään, että Suomessa pidetään eduskuntavaalit kahta vuorokautta aikaisemmin, 19. huhtikuuta. Näitä väkivallantekijöitä kohtaanhan alkoi suomalaisen virkamieskoneiston taholta viime syksynä ennennäkemättömän laaja syväpuhtaaksipesuprojekti, jonka lopputulemana raakaa väkivaltaa harjoittaneet tyypit olivat käytännössä uhreja. Mitä varmimmin oikeuslaitos on mukana tässä, eikä ehdotonta vankeutta tule kenellekään. Mikä taas näissä porukoissa tarkoittaa valtion antamaa signaalia, että sikailua saa jatkaa vanhaan malliin.
Jos nämä tuomiot, tai näennäistuomiot olisi annettu nyt, asiasta oltaisiin voitu, ja vielä aivan perusteellisesti huomauttaa käytävässä vaalikamppailussa. Kysymyksellä että tätäkö meidän maahanmuuttopolitiikkamme ja sen toimivuus on. Näinkö toimimme jatkossakin? Kun tuomiot julistetaan 21. huhtikuuta, ne katoavat julkisuudessa vaalien jälkeiseen kannunvalantaan.
Jos ennuste lievistä tai olemattomista tuomioista osoittautuu vääräksi, täällä myönnetään virhe ensimmäisenä. Mutta nykyisessä Suomessa väkivaltarikos ei ole oikeastaan edes rikos, varsinkin jos väkivalta tapahtuu etnisesti edistyksellisestä suunnasta.
Vielä toinen huomio vaalikamppailusta. Voimakkaassa nosteessa oleva Kepu on päättänyt aloittaa ankaran itseensä vastaan kohdistuvan vaalikamppailun. Puolue nimittäin haluaa siirtää keskioluet ja siiderit takaisin Alkoon ja sillähän se tulee saamaan ennennäkemättömän laajan suosion. Kepu jatkaa uskollisesti historian ensimmäisen kepulaisen eli Sven Dufvan linjalla eli ”ei oikeaan, ei vasempaan, päin mäntyä aina vaan”.