Välipala
Keskellä meneillään olevaa ja varsin absurdeja piirteitä saanutta vaalikamppailua kannattaa välillä hieman puhaltaa ja keskittyä hetkeksi johonkin ihan muuhun. Niin kuin aikaisemmassa Jotain Ihan Muuta-kirjoituksessani totesin, niin Suomen Sotahistoriallinen Seura on tehnyt valtavan hienon kulttuuriteon siirtämällä kaikki ilmestyneet Kansa Taisteli-lehdet verkkoon ihmisten luettavaksi. Tämä on hienoa kahdesta syystä:
1. Yleinen syy: Noita sodat kokeneitten miesten tarinoita ei tule unohtaa.
2. Henkilökohtainen syy, johon tämäkin blogikirjoitus pohjautuu: Noissa julkaistuissa lehdissä on myös mukana huomattava määrä mainoksia ja mikäpä kuvaisi ajan henkeä paremmin kuin mainokset. Niinpä laitan tähän postaukseen Kansa Taisteli-lehdestä pelastettuja mainoksia ajalta jolloin Kekkonen oli jo Suomen presidentti mutta maa ei ollut muuttunut vielä varsinaiseksi Kekkoslovakiaksi. Eli vuosilta 1957 – 1961. Aloitetaan:
Tämä ensimmäinen vakuutusmainoshan sopisi oikeastaan myös nykypäivään. Mainoksessa oleva sotilas pitäisi vain vaihtaa poliisiksi ja ampumarata jonkun eurooppalaisen suurkaupungin kaduksi:
Sekä olutta että tuliseipäitä tarvitsivat tietysti senkin ajan suomalaiset:
Eikä nuori suomalainenkaan elänyt pelkällä sanalla vaan tarvittiin myös leippä:
Ai että olikin perinteisen pottunokan näköinen poika. Silloin ei vielä ymmärretty mainoksissa ehdottoman tarpeellista etnistä diversiteettiä. Snagarimainontakin oli selkeän militaristista:
Siihen aikaanhan tietysti tupakkiakin mainostettiin häpeilemättä. Selväähän on että meikäläisellekin 40 vuotta kestänyt tupakointi saa aikaan ennenaikaisen lähdön manan majoille, tosin suvussa on muotina kuolla sydänkohtaukseen. Mutta loppuupahan sitten se vihakirjoittelu ja siks toiseks minä olen maksamani tupakkaveron myötä aivan varmasti kustantanut tarvitsemani saattohoidon. Niin että pölli huuleen ja myötätuuleen:
Maalejakin myytiin huomattavasti nykyistä militaristisemmalla otteella:
Seuraava mainos aiheuttaisi ilman muuta sydämentykytystä nykyisissä tiedostavissa piireissä. Onhan siinä sekä selkeän iloinen perinteinen heteroydinperhe ja kyseisen juustomerkin s-kirjaimet ovat ikävän korostuneita:
Piru vie kun pääsisi aikakoneella maistamaan noita eSSes-juustoja. Ja seuraava mainoshan aiheuttaisi perinteisten sukupuoliroolien myötä taivaankorkeaa interperspirationaalista feminististä älämölöä eikä asian aikaansaamasta rytmihäiriöstä toipuisi ilman muutaman tunnin vitunvirkkaamista ja feministisiä kiroiluiltamia:
Blogissa on aikaisemminkin puhuttu siitä kuinka menneitten aikojen tuotteet olivat nykyisten suurten kauppaketjujen bulkkitavaraa paremman makuisia. Jälleen kaivataan aikakonetta että päästäisiin maistamaan Karjakunnan makkaraa:
Ja eihän tää olisi Ykä-blogi ellei siellä mainittaisi voimasavuke Bostonia:
Tietenkin tulee muistaa myös Vihtavuoren tuotteet. Tuohon aikaan muuten mainoksessa näkyvä rinnakkaispiippuinen haulikko oli vielä huomattavan yleinen. Siihen aikaan oli myös varsin paljon 16-kaliiberisia haulikoita.
Luonnollisesti täytyy tarjota myös suomalaista traktorivoimaa:
Tommosia kopittomia traktoreitahan kutsuttiin myös isännäntappajiksi eikä syyttä sillä kun tollaisella meni liian syvän ojan yli niin traktori herkkään kiikkasi ympäri ja kaatui isännän päälle ikävin seurauksin.
Ja hei, tokihan päätä särki aika ajoin myös sen ajan suomalaisella. Hota-pulverin lisäksi tarjolla oli muitakin lääkkeitä:
Palataanpa tupakkihommiin ja piippumies tiesi että kunnon varusteet olivat nautinnolliseen savutteluhetkeen tarpeen. Piipunpolttaminenhan on taitolaji verrattuna savukkeiden polttamiseen:
Siihen maailmanaikaan ei tiedetty pankkiautomaateista ja -korteista mitään mutta silloinkin oli varakeino:
Sen ajan suomalaisilla oli tonttitöissään käytettävissä tehokkaita apuvälineitä:
Ja tässä vaiheessa maistuukin jo huurteinen. Eihän silloin ollut Lahden voittanutta. Tsuhnan Kosto kehitettiin vasta vuosikymmeniä myöhemmin:
Siihen aikaanhan postiauto oli kansalaiselle tärkeä ja maan joka kulmalle yltänyt kulkuväline:
Luulenpa että interperspirationaaliset feministit eivät erityisemmin tykkäisi tästäkään mainoksesta sillä sehän myös ylläpitää perinteisiä sukupuolirooleja. Todellinen esimerkillinen nykynainenhan on yhteiskunnan elättämä anarkisti joka tilaa vegaaniruokansa Foodorasta. Tai sitten vielä jotain edistyksellisempää jota ei hotellin respassa osata hahmottaa.
Tuohon aikaan myös televisio alkoi rantautua Suomeen. Katsottavaa ohjelmaa oli ihan yhtä paljon kuin nytkin:
Ja pannaanpa sitten taas makkaraa leivän päälle. Tuohon aikaan kun ei mistään nykyisin niin muodikkaasta tofupelleilystä ollut tietoakaan.
Tuossa vaiheessa suomalainen kaivosteollisuus oli vielä suomalaisissa käsissä ja kansalaisiakin kehotettiin malminetsintään.
Myös pankkimainokset tehtiin tuolloin mukavan isänmaallisessa hengessä.
Nykyisten uivien Itäkeskusten sijasta Itämerellä risteili huomattavasti pienempiä suomalaislaivoja.
Välillä tulee tietenkin keitellä kunnon pannukahvit. Kahvinkeittimiähän oli Suomessa silloin vielä harvakseen:
Ehkä sen ajan sukkamainoksestakin saattaa löytyä nykynäkemyksen mukaan toksista maskuliinisuutta.
Ja paitamainoksistakin saattaisivat nykyiset tasapäistämis- ja alistamisvaltuutetut löytää huomauttamista.
Piru vie, kun näitäkin vielä pääsisi maistamaan. Muuallakin kuin fiktiivisissä Ykä & Lötjönen-jutuissa:
Ja tässä vaiheessa juttua onkin jo aika mennä saunaan ja sen päälle maistuukin sitten herkullinen kiuaslenkki:
Ja saunan päälle tietysti käydään pesulla. Vaan tuleekohan yhdestäkään pesukokemuksesta niin nautinnollista kuin Havin Palmu-saippualla tehdystä pesusta?
Näihin – lähestulkoon orgastisiin – tunnelmiin päätämme tämän välipalan. Sillä tässä vaiheessa ollaan lokakuussa 1961 ja noottikriisin myötä Suomi muuttuikin sitten hyvin pitkäksi aikaa Kekkoslovakian kaljuntasavallaksi.
