Vakikommentoija Qroquius Kad laittoi minulle edelliseen postaukseen lainauksen Mika Waltarilta:
Silloin
ymmärsin, että kansan suurin riemu on saada huutaa yhdessä eikä ole paljon
väliä sillä, minkä vuoksi huudetaan, vaan huutaessaan muiden mukana jokainen
tuntee itsensä väkeväksi ja asian, jonka vuoksi huutaa, ainoaksi oikeaksi
asiaksi.
Lainaushan
pohjautuu muinaiseen Egyptiin mutta kuvaa oikein hyvin myös nykypäivän
tilannetta ja ”aktivisteja”.
Esimerkkejä
Suomestakin löytyy yllin kyllin. Ilmastometelistä transmetelin ja BLM-metelin
kautta Palestiinameteliin. Mutta ehkä osuvin esimerkki on ruotsalainen
vihervasemmiston jumalatar Greta Thunberg joka teki itsestään – toisten avustuksella
– brändin ilmasto”aktivistina”. Nyt kyseinen pimu joka on kyllä iältään jo
aikuisten kirjoissa ei metelöi ilmastosta vaan Palestiinasta ja yrittää päästä Gazaan
Freedom Flotilla-nimisellä aluksella.
Ei tarvitse
olla kummoinen oraakkeli ennustaakseen mitä siinä tapahtuu. Israelin
erikoisjoukot valtaavat laivan ja ajavat sen Israeliin jossa Thunberg sitten
puhuttelun jälkeen palautetaan Eurooppaan. Jossa hän voi patsastella sankarimarttyyrina.
Täysin turvassa ja hyvin ruokittuna.
Sinänsä
kyseinen Thunberg olisi todennäköisesti Israelin armeijan hallussa paljon
paremmin turvassa kuin Gazassa.
Mikähän
muuten mahtaa olla se seuraava tiedostava muoti joka antaa aiheen nostaa esille
sen kaikkein tärkeimmän? Eli yhteisen ja niin kovin voimaannuttavan metelin.
Niin
muuten, jos puhutaan noista Thunbergin fanittamista arabeista niin nehän
juhlivat tuoreeltaan Ranskassa jalkapallo-ottelun voittoa arabeille
tyypillisellä tavalla. Eli paikat paskaksi ja palamaan.
Monikulttuurisuus
on rikkaus.
