LISÄÄ EU:N ILMASTOKYYKYTYSTÄ

Minulla eikä varmaan kovin monella muullakaan ei ole varmaa käsitystä siitä, että kuinka paljon EU:n ilmastohysteria haittaa talouselämää ja kuinka paljon siihen on tehty pakollisia mekanismeja. Erään henkilön kautta (kiitos) sain tietooni yhden näistä eli Hiilirajamekanismin (Carbon Border Adjustment Mechanism, CBAM). Jaa mikä se on? Ministeriö kertoo:

Hiilirajamekanismi (Carbon Border Adjustment Mechanism, CBAM) on uudenlainen EU-politiikan instrumentti, jonka avulla tietyille EU:n ulkopuolelta tuleville tuotteille asetetaan saman suuruinen maksu, kuin joka kohdistuu EU:ssa valmistettuihin vastaaviin tuotteisiin EU:n päästökaupan toimeenpanon seurauksena. Mekanismi otetaan käyttöön tarkemmin määritetyissä tuotteissa, jotka koskevat rautaa ja terästä, alumiinia, sementtiä ja lannoitteita ja vetyä sekä tuontisähköä.

Ja kuinka se vaikuttaa yrittäjiin?

CBAMin siirtymävaihe alkoi 1.10.2023, jolloin mainittujen tuotteiden maahantuojat joutuvat raportoimaan EU:n ulkopuolelta tuotavista tavaroista määrän, tavaran suorat ja epäsuorat päästöt, mahdollisen alkuperämaassa maksetun hiilen hinnan ja siitä saadut kompensaatiot. Ensimmäinen iso haaste tuojalle on näiden vaadittujen tietojen kerääminen esim. terästehtaalta Kiinasta tai Turkista.

Vuoden 2026 alussa CBAM-tavaroiden tuonti muuttuu luvanvaraiseksi ja tuojien on hankittava tuotteiden päästöjen verran maksullisia CBAM-todistuksia. 

Tämä tietää ensinnäkin ylimääräisiä ilmastomaksuja ja lisäksi tietenkin aivan järkyttävän määrän työtä että selviää vaaditusta byrokratiasta. Ja kuinka firma voi saada joitain hiilitietoja jostain Euroopan ulkopuolelta?

Teknisen kaupan liiton toimitusjohtaja Markku Uitto toteaa vielä:

Terästeollisuus Euroopassa on toisaalta huolissaan siitä, että vaikka EU:hun teollista tuotantoa kuten autoja ja kodinkoneita varten tuotuun teräkseen sovelletaan hiilitullimekanismia koskevia säännöksiä, samoja tuotteita – kuten autoja ja kodinkoneita – voidaan tuoda suoraan ilman, että ne kuuluvat hiilitullimekanismin soveltamisalaan.  Teräsmarkkinoiden toimijat ovat siksi huolissaan korkean lisäarvon tuotannon vuotamisesta ylisäänneltyjen Euroopan markkinoiden ulkopuolelle.

Vaikka en ole kaupan ammattilainen niin en ihmettelisi vaikka aina vain useampi firma ulosliputtaa toimintansa EU:n alueelta.

Ja Aasian maat tuskin pistävät sitä pahakseen.