Minulla eikä varmaan kovin monella muullakaan ei ole varmaa käsitystä siitä, että kuinka paljon EU:n ilmastohysteria haittaa talouselämää ja kuinka paljon siihen on tehty pakollisia mekanismeja. Erään henkilön kautta (kiitos) sain tietooni yhden näistä eli Hiilirajamekanismin (Carbon Border Adjustment Mechanism, CBAM). Jaa mikä se on? Ministeriö kertoo:
Hiilirajamekanismi (Carbon Border
Adjustment Mechanism, CBAM) on uudenlainen EU-politiikan instrumentti, jonka
avulla tietyille EU:n ulkopuolelta tuleville tuotteille asetetaan saman
suuruinen maksu, kuin joka kohdistuu EU:ssa valmistettuihin vastaaviin tuotteisiin
EU:n päästökaupan toimeenpanon seurauksena. Mekanismi otetaan käyttöön
tarkemmin määritetyissä tuotteissa, jotka koskevat rautaa ja terästä,
alumiinia, sementtiä ja lannoitteita ja vetyä sekä tuontisähköä.
Ja kuinka se vaikuttaa yrittäjiin?
CBAMin siirtymävaihe alkoi 1.10.2023,
jolloin mainittujen tuotteiden maahantuojat joutuvat raportoimaan EU:n
ulkopuolelta tuotavista tavaroista määrän, tavaran suorat ja epäsuorat päästöt,
mahdollisen alkuperämaassa maksetun hiilen hinnan ja siitä saadut
kompensaatiot. Ensimmäinen iso haaste tuojalle on näiden vaadittujen tietojen
kerääminen esim. terästehtaalta Kiinasta tai Turkista.
Vuoden 2026 alussa CBAM-tavaroiden tuonti
muuttuu luvanvaraiseksi ja tuojien on hankittava tuotteiden päästöjen verran
maksullisia CBAM-todistuksia.
Tämä tietää ensinnäkin ylimääräisiä ilmastomaksuja ja
lisäksi tietenkin aivan järkyttävän määrän työtä että selviää vaaditusta
byrokratiasta. Ja kuinka firma voi saada joitain hiilitietoja jostain Euroopan
ulkopuolelta?
Teknisen kaupan liiton toimitusjohtaja Markku Uitto
toteaa vielä:
Terästeollisuus Euroopassa on toisaalta
huolissaan siitä, että vaikka EU:hun teollista tuotantoa kuten autoja ja
kodinkoneita varten tuotuun teräkseen sovelletaan hiilitullimekanismia koskevia
säännöksiä, samoja tuotteita – kuten autoja ja kodinkoneita – voidaan tuoda
suoraan ilman, että ne kuuluvat hiilitullimekanismin soveltamisalaan. Teräsmarkkinoiden toimijat ovat siksi
huolissaan korkean lisäarvon tuotannon vuotamisesta ylisäänneltyjen Euroopan
markkinoiden ulkopuolelle.
Vaikka en ole kaupan ammattilainen niin en ihmettelisi
vaikka aina vain useampi firma ulosliputtaa toimintansa EU:n alueelta.
Ja Aasian maat tuskin pistävät sitä pahakseen.
Täyttäkää
jätkät lisää lanketteja!