Mennään ajassa taas kertaalleen taaksepäin aina Kekkoslovakiankin taakse. Ja koska purjehduskautta hieman vielä jäljellä on – ainakin kuvittelen niin – niin käydään hieman läpi niitä merivoimien aluksia joita Suomella oli käytössä kakkosrähinän aikaan. Katsaus on kieltämättä vajaa, siinä vain esitellään aihetta hieman. Kas jos Suomella oli varsin kirjava kalusto maa- ja ilmavoimissa niin kyllä se oli sitä merivoimissakin.
Luonnollisesti ensimmäisenä voi esitellä ne kaksi kuuluisaa
panssarilaivaa eli Ilmarinen ja Väinämöinen:
Uppoama:
3.900 tonnia
Pituus:
93 metriä
Aseistus:
4 × Bofors 254 mm
8 × Bofors 105 mm
4 × Vickers 40 mm
2 × Madsen 20 mm
Näistähän on vaikeaa sanoa että mihin alusluokkaan ne
loppujen lopuksi kuuluivat mutta virallinen termi lienee rannikkopanssarilaiva (coastal
defence ship). Alusten käyttö sodassa jäi varsin vähäiseksi ja Ilmarinenhan
upposi ajettuaan miinaan. Kyseisiä aluksia pidetään Suomen puolustusvoimien
yhtenä suurimmista hutihankinnoista ja näin jälkeenpäin se on tietysti totta.
Alusten hinnalla oltaisiin saatu paljon esim hävittäjälentokoneita tai
panssarintorjunta-aseistusta. Toisaalta kyseisiä aluksia ei koskaan päästy
käyttämään siihen tarkoitukseen mihin ne oli suunniteltu eli jonkinlaiseksi
Ahvenanmaan liikkuvaksi rannikkotykistöksi.
Talvisodassa merisotatoimia ei juuri ollut koska
Suomenlahti oli ensimmäisen sotakuukauden jälkeen täysin jäässä.
Jatkosodassakaan varsin suuria meritaisteluja ei käyty ja merisodan painopiste
oli kummassakin sodassa miinoittamisessa sekä sukellusveneverkoissa jolla
neuvostolaivasto saatiin aika pitkälle saarrettua Suomenlahden pohjukkaan.
Tietysti saksalaisten avustuksella. Jos katsotaan hieman miinalaivoja niin
esitellään miinalaiva Riilahti:
Uppouma:
310 tonnia
Pituus:
50 metriä
Aseistus:
1 x 75 mm tykki
1 x Bofors 40 mm
2
x Madsen 20 mm tykki
3
miinakiskoparia ja noin 100 miinaa
Alus – jonka sisaralus oli Ruotsinsalmi – toimi
miinoitus- ja miinanraivaustehtävissä jatkosodassa ja lisäksi se osallistui
meritaisteluun vihollisen laivastoa ja ilmavoimia vastaan Somerin taistelussa
vuonna 1942. Alus upposi myöhemmin vihollisen torpedoveneen osumasta.
Esitellään myös miinalaiva Louhi:
Uppoama:
640 tonnia
Pituus:
50 metriä
Aseistus:
2
× 75 mm tykkiä
2
× 40 mm tykkiä
150
miinaa
Louhi auttoi talvisodan aikana Pohjanlahden sulkevan
miinoitteen tekemisessä. Miinoitteessa tuhoutui ainakin yksi vihollisen
sukellusvene. Jatkosodassa Louhi toimi lähinnä sukellusveneiden emälaivana ja kauppa-alusten
saattotehtävissä. Louhi tuhoutui Lapin sodan aikana todennäköisesti saksalaisen
sukellusveneen ampumaan torpedoon.
Miinalaivoja oli toki muitakin, samoin kuin
miinanraivaajia lukuisa määrä. Niistä hyvin suuresta osasta ei löydy edes
valokuvia. Esitellään nyt kuitenkin miinanraivaaja Ahven:
Uppouma:
17 tonnia
Pituus:
17,2 metriä
Aseistus:
Yksi konekivääri. Myöhemmin 20-millinen tykki
Ahven-luokkaa oli kaikkiaan viisi alusta. Muitakin
alustyyppejä oli kuten alun perin merisuojeluskunnille kuuluva SM-luokka.
Miinanraivaajia.
Luokka tuntematon.
Miinanraivausta
vuonna 1941. Ei mitenkään houkuttelevaa hommaa.
Merivoimilla oli käytössään myös tykkiveneitä. Osa
vielä talvisodan aikana palvelleista oli Venäjän laivastolta perittyjä kuten
tämä Golub-luokan Hämeenmaa:
Uppouma:
400 tonnia
Pituus:
52 metriä
Aseistus:
2
× 102 mm tykki
1
× 40 mm ilmatorjuntatykki
1
× 20 mm ilmatorjuntatykki
3
× konekivääriä
12
miinaa
Alus osallistui Somerin taisteluun vuonna 1942 ja
kärsi vahinkoja vihollisen ilmavoimien hyökkäyksessä. Hämeenmaalla oli
sisaralus Uusimaa joka upotti vihollisen partioveneen Bengtskärissä ja
osallistui sekä Somerin että Viipurinlahden taisteluihin joissa se kärsi pahoja
vaurioita.
Mainitaan myös käytössä olleet ns. aputykkiveneet
joista esitellään Aunus:
Ja olihan Suomella muutama sukellusvenekin. Ensiksi Vetehis-luokka,
johon kuuluivat Vetehinen, Vesihiisi ja Iku-Turso:
Uppouma:
493
t (pinnalla), 716 t (sukellus)
Pituus
63,5 m
Leveys
6,2 m
Syväys
3,6 m
Aseistus:
4
× 530 mm torpedoputkea, joihin 6 torpedoa
1
× Bofors 76 mm
20
× miina
Kyseiset alustyypit osallistuivat miinoitustehtäviin
joissa tuhottiin viisi vihollisalusta sekä tiettyihin taistelutehtäviin joissa
upotettiin kolme vihollisen sukellusvenettä. Pienempi venetyyppi oli Vesikko:
Uppouma:
250
t (pinnalla)
298
t (sukellus)
Pituus
40,9 m
Leveys
4,1 m
Syväys
5,0 m
Aseistus:
3
× 535 mm torpedoputkea
1
× 20 mm ilmatorjuntatykki
1
× 12,7 mm ilmatorjuntakonekivääri
Vesikko upotti yhden neuvostoliittolaisen
kauppalaivan. Sitten oli vielä pienempi Saukko:
Uppouma:
99 t
Pituus:
32,95 m
Leveys:
3,2 m
Syväys:
3,22 m
Aseistus:
12,7
mm konekivääri
Torpedot:
2 × 450 mm
Miinat:
9 × 80kg
Kyseinen sukellusvene oli alun perin suunniteltu
käytettäväksi Laatokalla mutta se jäi toteuttamatta. Aluksen käyttö sodassa oli
varsin vähäistä.
Suomella oli myös käytössään varsin suuri määrä sekä
moottoritorpedo- että vartioveneitä mutta tyydyn laittamaan niistä vain pari
kuvaa. Moottoritorpedovene Jyske:
Ja vartiomoottorivene 11:
Ja siinähän heitä taas tällä kertaa. Palailen
varmaankin historian hämärään tästä synkästä nykypäivästä jatkossakin,