osa montasataakuuskytseittemän
Postaus kuuluu sarjaan ”ei ole vaarallista jos ihminen
puhuu levottomia, mutta kun sen julkaisee valtamedia niin se levoton puhe on
tarkoitettu muurahaiskansalaisille opiksi ja ojennukseksi”. Tällä kertaa
levottomia julkaisee Helsingin Pravda joka kaivelee jo laarin pohjia eli ottaa
epistolan julistajaksi entisen kansanedustajan ja nykyisen totanoinjonkun Rosa
Meriläisen ja otsikko on normitavaraa:
Rasismi on Suomen kasvun este
Meidän on kyettävä avaamaan työmarkkinamme
kaikille. Se on paitsi inhimillisesti oikein, myös Suomen talouden kannalta
välttämätöntä.
Ja jatko on tuttua suvaitsevais-tiedostavaa joka alkaa
mikroaggressiosta tai jotain sinnepäin:
Rasismi näkyy myös välttelynä,
hiljaisuutena. Miksi nuori ihminen haluaisi jäädä maahan, jossa kukaan ei
hymyile hänelle kadulla?
Kuinka moni suomalainen hymyilee tuntemattomille
vastaantulijoille yleensäkään? Täysin kansallisuudesta riippumatta. Jatkossa
laitetaankin sitten talousasiat kerralla uusiksi. Taas kertaalleen:
Meidän on kyettävä avaamaan työmarkkinamme
kaikille. Se on paitsi inhimillisesti oikein, myös Suomen talouden kannalta
välttämätöntä. Vuosilta 2015–2016 tänne jääneiden työkykyisten paperittomien
ihmisten oleskelu ja työnteko olisi kannattanut kertarysäyksellä sallia.
Eli Meriläiselle ei riitä se yli kolme miljardia joka
uppoaa maahanmuuttoteolliseen kompleksiin vuosittain jo nyt ja kyseinen nainen
unohtaa tietoisesti myös erään pikkuseikan eli tämän ”osaamisen” myötä huimasti
lisääntyneen väkivalta- ja seksuaalirikollisuuden. Meriläinen toteaa vielä:
Rasismi on meidän itse rakentamamme
työllistymisen este, joka meidän on omin voimin myös purettava. Suomen maine
rasistisena maana ei jää rajojen sisälle.
Itse asiassa kyseisen maineen leviäminen olisi
erittäin toivottavaa erityisesti Afrikkaan, Lähi-Itään ja Keski-Itään.
Valitettavasti vain Suomen maine on tällä hetkellä hyväuskoisten hölmöjen maa
joka tarjoaa jokaiselle saapujalle automaattisen ja pysyvän elatuksen sekä
jalustalle nostetun aseman.
Tässäkin kirjoituksessa näkyy suvaitsevais-tiedostavan
ajattelun punainen lanka.
Eli viis faktoista. Meistä tuntuu tältä. Ja kun
meistä tuntuu tältä, niin siltä pitäisi teistä muurahaiskansalaisistakin
tuntua. Ja vaikkei tuntuisi niin eläkää perkeleet meidän tunteittemme
mukaisesti.
