Minkälaisia viisauksia latelee suustaan ihminen joka elää itse taloudellisesti turvattua elämää ja joka voi ajatella asioita teoreettisesti ja suorastaan utopistisesti ilman minkäänlaista puutteen pelkoa? No, hyvä esimerkki on muuan professori Minna Halme jonka aivoituksista Yle uutisoi. Otsikkokin on jo utopistisen komea:
Professori Minna Halme liputtaa hintojen nousun puolesta: "Ruoka on niin halpaa, että voimme ostaa sitä liikaa"
Ja niin on alaotsikkokin:
Vastuullisen liiketoiminnan professori arvostelee kovin sanoin ehdotuksia alentaa polttonesteen ja ruuan arvonlisäveroa. Hänen mielestään suurella joukolla suomalaisia on varaa maksaa se hinta mikä niille kuuluu ja enemmänkin.
Ja mikä on peruste? No tietenkin:
Mehän tiedämme, että ekologisesta eli ympäristönsuojelun näkökulmasta meidän pitäisi kuluttaa vähemmän.
Hyvin syöneen teoreetikon kohdalla asia voi varmaan vaikuttaa tällaiselta. Mutta kun ruuan hintojen nousuun yhdistetään polttoaineitten tolkuton hintojen nousu, asumiskustannusten nousu sekä mahdolliset kymppitonnien pakkoremontit sekä vielä bonuksena työttömyys tai pienet eläkkeet niin asia ei ole enää millään muotoa teoreettinen vaan äärimmäisen julmaa käytäntöä. Tämän tunnustaa jopa Yle joka samassa uutisessa toteaa:
Arvioiden mukaan jopa 13 000 suomalaista lasta voi pudota köyhyyteen hintojen noustessa.
Joka tapauksessa pahimmassa mahdollisessa talousahdingossa ihmiset menettäisivät varattomuuden vuoksi asuntojaan, ja lapset saisivat ruokaa vain koulussa, kun kotona ei raha ruokaan riittäisi. Niitä perheitä on jo nyt, joille tämä on todellisuutta.
Mutta hyvin syönyttä teoreetikkoa tämä ei häiritse.
Kyseinen Minna Halme on muuten kokonaiselta titteliltään ”vastuullisen liiketoiminnan professori”. Mikä helvetti on vastuullisen liiketoiminnan professori? En osaa sanoa, mutta jotenkin veikkaan että se saaattaisi liittyä erääseen toiseen tuoreeseen uutiseen:
Mikä ihmeen itseisarvo se ei-valkoisten saaminen Suomen yrityselämän johtoon oikein on?