Jopa valtamediakin on uutisoinut näistä tuoreista kouluterroritapauksista. Ehkä käytämme porukalla jatkossa sanaa kouluterrori sillä ”koulukiusaaminen” on naurettavan lievä. Uutisoinnissa voi huomata sen saman ilmiön mitä valtamedia on harrastanut suomalaisiin kohdistuvasta tuontiväkivallasta eli vasta kun se saa tarpeeksi härskejä mittasuhteita niin siitä on pakko uutisoida hetken verran mutta se tehdään joka kerta hämmästyneenä, aivan niin kuin asia olisi tapahtunut ensimmäisen kerran. Sitten asiasta vaietaan kunnes siitä uutisoidaan jälleen ensimmäisen kerran hämmästyneenä.
Mitä tulee kouluterroriin niin sen kohteelle on sinänsä se ja sama tekeekö sitä suomalainen psykopaattinen sadisti vai tuontitavarana hankittu ulkomaalainen psykopaattinen sadisti. Tietysti tuontitavarana kannattaa hankkia esim. autoja eikä psykopaattista väkivaltaa sillä meillä riittää kusipäitä - niin kuin jokaisessa valtiossa - ihan omasta takaa. Joka tapauksessa asiaan mukamas puuttuvat Kiva Koulu-projektit ovat terrorin kohteille vain kulissia jolla koulut pesevät kasvonsa ja väittävät tehneensä jotakin.
Postauksen aihe on oikeastaan toisto mutta välillä kannattaa toistaa. Asiaan liittyvässä keskustelussa on tuotu useasti esille että eikö lastensuojelun pitäisi reagoida? No, se ei reagoi, se ei pysty reagoimaan ja siihen on muutama varsin hyvä syy.
1. Että lastensuojelu voisi reagoida, tarvitaan huostaanotto ja sen myötä laitossijoitus. Ja ne taas maksavat sijoittavalle kunnalle ainakin 300 - 400 euroa per päivä. Eli niitä ei ihan herkkään tehdä. Joten asiassa tarjotaan mielellään niitä avohuollon tukitoimia. Ts. puhetta.
2. Jos se sijoitus kuitenkin tapahtuu, niin maallikko saattaa kuvitella että nyt siltä kouluterroristilta otetaan laitoksessa luulot pois ja saatetaan se huomaamaan että teoilla on seuraamukset. Mutta näin ei tapahdu, sillä laitokset ovat olleet jo pitkään käytännössä täysin hampaattomia häiriökäyttäytymiseen. Eihän sitä termiä edes enää käytetä.
Mikä on syynä? Vastaus: Yleinen ylihumanismi ja ennen kaikkea lakimiehet jotka ovat vieneet laitoksilta likimain kaikki mahdollisuudet puuttua tällaisiin asioihin. Kyseiset lakimiehet ovat hyvä esimerkki asiasta jossa asiaa täysin tuntemattomat ihmiset määrittelevät sen, kuinka asia pitäisi hoitaa. Tai siis käytännössä jättää hoitamatta.
3. Jos joku laitos päättäisi päivittää toimintatapansa niin, että ongelmalle voitaisiin todella tehdä jotain, niin ne samat lakimiehet ovat laitoksen kimpussa ja se valtamedia joka pakon edessä taas kerran ensimmäistä kertaa hämmästyneenä uutisoi kouluterrorista uutisoi puolestaan hyvin mielellään laitosten ”ihmisoikeusrikkomuksista”.
4. Lakia ja sen tulkintaa tulisi siis muuttaa. Mutta niin ei tule tapahtumaan sillä se vaatisi sen asian tunnustamisen että jo vuosikymmeniä jatkunut ylihumanistinen linja onkin järkyttävä virhe joka on muuttunut jatkuvaksi itsestään ruokkivaksi hirviöksi.
Valitettavasti kouluterrorin uhreille ei löydy jatkossakaan apua. Ei ainakaan virkakoneiston taholta. Sillä avun tarjoaminen vaatisi kulissien kaatamista niin kouluissa kuin lastensuojelussa. Ja virkakoneiston kulissithan ovat aina tärkeämpiä kuin reaalimaailma.
Joten jatkossakin kouluissa eletään psykopaatin paratiisissa.