Siirrytäänpä Lentävän Kalakukon lupsakoista tunnelmista takaisin masentavaan nyky-Suomeen ja tarkemmin sanoen oman alani pariin. Kyse ei ole sinänsä lastensuojelun edesottamuksista vaan siitä, mitä hallituksemme haluaa – ts. vaatii – lastensuojelun tekevän. Asiasta hieman taustatietoa niille, jotka eivät alasta tiedä. Eli: Suomessa on olemassa palvelu nimeltään ”lastensuojelun jälkihuolto”. Siihen ovat oikeutettuja ne nuoret jotka ovat olleet lastensuojelun asiakkaina.
Palvelua on tarjolla täysi-ikäiseksi tulon jälkeen 21:een ikävuoteen saakka ja tiivistettynä se tarkoittaa eräänlaista ohituskaistaa jossa henkilö saa erityistukea niin asumisen, toimeentulon, koulutuksen jne. muodoissa. 21-vuotiaana henkilö on sitten normikansalainen ja valitettavan usein jää edelleenkin elämään sosiaalituen varassa mutta se on eri aihe se.
Nythän huulipunahallituksemme on pläjäyttänyt pöytään esityksen jonka mukaan ”alaikäisenä turvapaikanhakijana ilman huoltajaa Suomeen tullut henkilö voi saada lastensuojelun jälkihuoltoon rinnasteista tukea nykyisen 21 vuoden yläikärajan sijaan siihen asti, kunnes hän täyttää 25 vuotta”. Perusteena on se, että etnisesti edistykselliset olisivat näin tasavertaisessa asemassa suomalaisiin lapsiin ja nuoriin nähden. Tässähän ollaan selvästi Kirsi Pimiän linjoilla eli ”sokea piste yhdenvertaisuusasioissa on se, että ajatellaan yhdenvertaisuuden olevan sitä, että kaikkia kohdellaan samalla tavalla”.
Lastensuojelussa – niin kuin tietysti muuallakin – ollaan hyvin perillä siitä että 16-vuotiaaksi itseään väittävän tyypin ikä voi olla mitä tahansa sen kuudentoista ja kolmenkymmenen vuoden välillä joten parhaassa tapauksessa kyseiset tyypit voivat olla ”lastensuojelun” jälkihuollossa puoleenväliin neljääkymmentä. Lisäksi tulee muistaa että lastensuojelu on muutenkin äärimmäisen ylikuormitettu ja tällä sitä ylikuormitusta tullaan lisäämään huomattavasti. On myös tietenkin selvää että tässä on kyseessä jälleen uusi sisäänheittotuote jota ollaan varmasti jo uutisoimassa tietyissä maissa. Mennään Suomeen, pojat. Kyllä hölmöt suomalaiset meistä huolen pitää.
Ei myöskään olisi yllätys jos tulevaisuudessa lukisimme uutisen ”lastensuojelun etnisesti edistyksellisestä jälkihuollon uudistuksesta ollaan saatu niin hyviä kokemuksia että käytäntö laajennetaan koskemaan muitakin ulkomaalaisia kuin yksin tulleita”.
Hallituksen esitys sisältää myös kielellistä kikkailua eli: ”oikeus kotoutumislain mukaiseen jälkihuoltoon ei ole subjektiivinen vaan kunnat tarjoavat tukea tarpeen mukaan.”
Kuinkahan moni lastensuojelun sosiaalityöntekijä uskaltaa jättää palvelun tarjoamatta? Tietäen että R-kortti pamahtaa pöytään hyvin herkästi.
Huulipunahallituksen esitystä voidaan pitää myös ajoituksen mestariteoksena jos tarkoituksena oli nostaa keskisormea kantaväestölle. Suomi on siirtymässä ennennäkemättömään lamaan ja tässä kansalaiset voivat nähdä, että missä hallituksen prioriteetit ovat.
Ja muistakaapas, kansalaiset, kun painatte töitä rahoittaaksenne kaiken tämän. Tätä erityistukea tarvitsevaa porukkaa tulee edelleenkin pitää välttämättömänä voimavarana jota ilman Suomi ei tulevaisuudessa millään pärjää.
