Tasan kahdeksankymmentä vuotta sitten täsmälleen klo 06.50 alkoi Neuvostoliiton Suomeen kohdistama sataviisi päivää kestänyt ryöstöretki. Joitain kahakoita oli jo ennen tuota kellonlyömää mutta varsinainen tykistötulitus ja suurhyökkäys alkoi tuolla hetkellä. Ryöstöretken tarkoituksena oli miehittää ja sovjetisoida maa, mutta vastoin kaikkia ennakko-odotuksia suomalaiset onnistuivat estämään maan miehittämisen vaikka menettivätkin suuren osan maa-alueistaan sekä n. 26.000 kaatunutta.
Jälkiviisaus on viisauden imelin muoto ja aika ajoin todetaan että Suomi olisi välttänyt sodan neuvotteluilla ja myönnytyksillä. Epäilemättä näin onkin. Sota oltaisiin epäilemättä vältetty mutta miehitystä ei. Sen 50 vuotta kestäneen miehitysajan kokemuksia voi puolestaan kysyä virolaisilta, latvialaisilta ja liettualaisilta.
Hotellin respasta osoitetaan äärimmäinen kunnioitus ja kiitollisuus niitä suomalaisia kohtaan jotka ensiksi taistelemalla pelastivat Suomen ja sen jälkeen vielä rakensivat Suomen hyvinvoivaksi valtioksi.
Ja muistutetaan vielä siitäkin että Suomen korkeimmassa poliittisessa johdossa on edelleenkin sen idologian nimeen vannovia ihmisiä mihin ideologiaan uskoi myös ryöstöretkelleen 80 vuotta sitten lähtenyt Neuvostoliitto.
Punailmavoimat tuovat rauhanterveisiään Helsinkiin heti sodan alettua. Sodan ensimmäisen päivän rauhanterveiset aiheuttivat 91:n suomalaisen kuoleman.