Jatkoa kirjoitukselle Ykän syntinen savotta.
Pinnanmaa, Huitsinnevadan Örnätjärvi, joskus tuonnempana…
Mikä saisi miehen paremmalle mielelle kuin se, että hänellä oli kannettavanaan telineellinen saunapuita jotka alkaisivat pian palaa saunan pesässä mukavasti päksähdellen? Miehistä mielialaa paransi tietysti sekin että kiuaspussissa odotti valmiiksi laitettuna hyvä lenkki ja jääkaapista löytyi kylmää Tsuhnan Kostoa. Tällaisella miehekkään hyvällä mielellä oli myös liiteristä talolle päin kulkeva ja halkolastia tyytyväisenä myhäillen kantava Perskeleen Ykä joka pisti liiterireissun jälkeen voimasavuke Bostonin palamaan ennen kuin vei halot sisälle.
Voimasavuketta käprytellessään mies katseli samalla tyytyväisenä puunoksasta roikkuvaa tirppiäisten työmaaruokalaa joka oli pistetty syksyn myötä taas pystyyn. Universaali käännöskone ei osannut kääntää tirppiäistä mutta tyytyväinen vitskutus teki selväksi että kaurat, auringonkukan siemenet, maapähkinät ja talipallot maistuivat oikein hyvin. Näinhän se oli ja näin sen pitikin olla. Kyllähän me siitä lähetään että nää on meittin manttaaleita. Oma tupa, oma lupa. Kotini on linnani. Täällä hipit ei hillu eikä anarkistit askartele.
Mutta jakkupukuiset virastokalkkunat hilluivat ja askartelivat.
Näin joutui tarinamme antisankari toteamaan huomatessaan että Perskeleitten pihalle ajoi kaksi autoa. Toinen oli poliisin koppiauto. Kyydissä vanhemmat konsnaapelit Lärvänder & Köyriäinen. Eihän niistä sinänsä. Tutuilla sinivuokoilla olisi jotain ihan asiallista asiaa jos ne itsekseen manttaalille tulisivat. Mutta poliisiauton takana oli sitten siviiliauto ja siinä oli Ykälle jo ennestään kovin tuttu nainen. Nimittäin kärsänsä ihmisten asioihin tunkeva virkahenkilö Anni-Inkreetta Läärälä-Nälvén ympäristömoralisointi- ja yleisjeesusteluministeriöstä. Jonka aikaisempi vierailu oli käynyt Perskeleille kovin kalliiksi.
Konsnaapelit nousivat autosta ja totesivat:
- Tota noin… jos Ykä viittisit…
- Joo joo… I know the drill…
Ykä vei halkotelineen määrätyn kahdenkymmenen metrin päähän, laittoi sen päälle puukkonsa ja asettui sitten talonsa seinää vasten pidätysasentoon kädet ja jalat levällään:
- Ja siellä rintataskussa on sitten Gerberin monitoimihärpäke niin että ottanette senkin pois… ettei tartte virkahenkilöoletetun pelätä…
- Joo… ja sori Ykä… nää on nää määräykset… nää virkahenkilöitten vierailut kun ovat aiheuttaneet näillä selkosilla lievää suurempaa vitutusta… ei me sua mielellään ratsata… eikä me tätä itte keksitty…
- Epäilemättä ette. Tuttuja miehiä kun ollaan. Vaan mitä merkelettä toi kuivan maan piraija täällä taas tekee? Johan minä olen maksanut halkojen polttamisesta pienhiukkasveron, hiukkasten suodattamatta jättämisveron, arvioidun talkootyön valtiolta pimittämien verotulojen rangaistusharkintaveron sekä pesän väärinsytyttämisveron.
Poliisien ei tarvinnut vastata sillä Anni-Inkreetta Läärälä-Nälvén vastasi heidän puolestaan:
- Jaahah, Perskeles. Onpa mukava nähdä jälleen. Tosin jälleennäkemisen riemu taitaa olla varsin yksipuolinen. Jaa mitäkö minä täällä teen? No verotanpa tietysti, rangaistusverotanpa hyvinkin. Herra Perskeles ei ole tainnut oikein seurata uutisia. Katsokaas, Suomessa astui kolme viikkoa sitten voimaan laki aarnioparkkipaikoista joka saa aikaan tiettyjä hallinnollisia ja verotuksellisia toimenpiteitä. Nimenomaan haja-asutusalueella. Joista teihin nähden ensimmäinen on rangaistusverotus laittomasta pysäköinnistä.
- Mistä helevetin laittomasta pysäköinnistä? Mullahan on autot tossa omalla manttaalilla. UAZ:in pakettiauto on tuolla tallissa ja Nissanin pick-up pihalla. Eivät ne tuki kenenkään tietä. Ja tuo tiekin on siks toiseks minun yksityistie niin että minä voisin lyödä siihen halutessani vaikka perunapellon.
Anni-Inkreetta Läärälä-Nälvén hymyili ns. vittumaista virkahenkilöhymyä ja valaisi Ykän tietämättömyyttä:
- Katsokaas kun tuo laki tasoittaa haja-asutusalueen täysin epäsuhtaista etua verrattuna kaupunkiasumiseen. Kas kun keskitetty kaupunkiasuminen on kuitenkin huomattavasti ilmastovastuullisempaa kuin nämä teidän… miten minä sen sanoisin… vastuuttomat asumisorgiat. Parkkipaikat ovat tilanpuutteen vuoksi kaupungissa maksulliset. Sen sijaan täällä te olette saaneet parkkeerata autojanne pihoillenne ilmaiseksi kuin elopellossa mutta nyt se rällääminen loppuu. Olemme tehneet keskiarvollisen – ja varsin maltillisen – laskelman jonka perusteella haja-asutusalueen asukkaat joutuvat maksamaan autonsa pysäköinnistä 35 euroa per autopaikka.
- Per vuosi?
- Ei kun per kuukausi.
- Jaa. No sittenhän minä joudun maksamaan pysäköinnistä omalle pihalleni seitsemänkymppiä kuussa. No, laittakaa lasku och dra åt helvete, var so vänlig.
- Miten niin seitsemänkymppiä? Eihän tässä ollut autoista kyse vaan autopaikoista. Odottakaapas hetkinen…
Läärälä-Nälvén kaivoi käsilaukustaan Wituttelation-FCKYU-22CCP-tilanhahmottamistutkan ja määräsi poliiseja aukaisemaan autotallin oven:
- No niin… skannataanpas… kun autotalli lasketaan mukaan niin tässä teidän pihallanne on parkkeeraustilaa kaikkiaan viidelle henkilöautolle. Eli 5 x 35 = 175 euroa kuussa kertaa kaksitoista on yhteensä 2.100 euroa vuodessa.
- Jaa… te sitten kovasti yritätte saada meitä muuttamaan kanahäkkiin kaupunkiin. No ei se vaan onnistu. Ei perkele vieläkään. Ehkä meidän perse kestää tuonkin. Yritetään ainakin. Niin että laittakaapas lasku, minkä epäilemättä laitattekin ja olisitteko sitten niin ystävällinen että suksitte vittuun minun manttaaleiltani.
- En ole ystävällinen, enkä suksi minnekään. Sillä eihän tämä tähän jäänyt.
- No mitäs erinomaista ny sitten vielä?
- Katsokaas kun aarnioparkkipaikkalain mukaan teitä verotetaan myös aidon ja monimuotoisen luontokokemuksen tarkoituksellisesta estämisestä.
- Minä en käsittääkseni ole estänyt ketään menemästä metsään. Käyn siellä säännöllisesti itsekin. Suosittelisin että myös virkahenkilö kävisi siellä aika ajoin. Saattaisi tehdä hyvää teitillekin.
- Vaan olettehan te estänyt. Tässä on teidän talonne ja manttaalinne ja jos niitä ei olisi tässä niin silloin tilalla olisi aarniometsää. Jossa luonnonystävä saattaisi samoilla. Mutta eipä samoile koska tässä on teidän asuntonne.
- Suomen pinta-alasta on muuten 73 prosenttia metsää joten minun residenssini ei estä ketään kulkemasta häpelikössä jos mieli tekee. Ja kuinkahan moni vihreä kyseisen lain kannattaja muuten actually samoilee aarniometsissä tai edes siellä Sipoonkorvessa?
- Hyvin harva. Myöntää täytyy. Mutta ajatus on tärkein. Ja sen ajatuksen mukaan teidän asuintilanne estää omalta osaltaan aidon monimuotoisen luontokokemuksen ja siksi teitä rangaistusverotetaan. Kuinkas iso teidän tonttinne on?
- Veetuako kysytte kun tiedätte sen ihan hyvin itsekin. Eli 4.200 neliötä.
- No niin, siitä sitten nolla pois. Eli maksatte aidon ja monimuotoisen luontokokemuksen estämisveroa 420 euroa vuodessa.
- Ei sentään kuukaudessa?
- Ei sentään. Eikös tämä ole teidänkin mielestä reilua?
- Reiluapa hyvinkin. Ja ymmärrän myös hyvin miksi käytte ihmisten kotona poliisipartion kanssa. Miksi muuten tulette häiritsemään ihmisiä kun voisitte ihan hyvin vain lähettää laskun?
- Minähän olen asiakaspalvelija. Eikö ihminen saa nauttia työstänsä?
- Ja nauttimiseen kuuluu varmaankin se ylimääräinen VETTJKNVHM eli voi-että-tää-tuntuu-joka-kerran-niin-vitun-hyvältä-maksu joka on vielä kymmenen prosenttia lisää suhteessa koko maksettavaan pahanhajuiseen. Toisin sanoen 252 euroa.
- Teillä on Perskeles hyvä muisti. Ja hyvä laskupää. Ja olette muutenkin oikeassa. Sekin maksu peritään. Jaa miksikö? No, siksi että se voidaan periä. Ja joutaakin periä. Jos ei muuten niin piruuttaan. Te olette nimittäin mielestäni vittumainen mies ja jokin sellaisen ikivanhan ajan jäänne joka joutaisi kuolla pois ja mennä historian roskakoriin jossa teitä ei kukaan enää muista. Vaan tämä oli tässä. Tällä kertaa. Seuraava kerta tulee kyllä.
Ykä katseli häpeästä punaisia Lärvänderiä ja Köyriäistä ja kysyi:
- Miltäs tuntuu pojat tehdä työtä jolla on tarkoitus?
- Älä viitti Ykä… meidänkin huushollin pääelinkeino on syöminen… ja molempien muijat ovat työttömiä…
Niin poliisiauto kuin virkahenkilön auto poistuivat Perskeleitten pihalta. Ykä – taas huomattavasti köyhtyneenä – tuumasi että eipä näillä selkosilla hirveästi noita vieraita kieliä puhuttu. Eniten varmaankin niitä paria lausetta. Jotka sopivat tilanteeseen ja mielialaan päivä päivältä paremmin:
”It´s too late to work within the system. And it´s too early to shoot the bastards.”
Kiitokset inspiraatiosta kommentoija MikkoK:lle.