Lukijahan ei ole viime aikoina voinut välttyä törmäämästä sekä valtamedian että ns. yliopistollisten asiantuntijoitten varoituksiin siitä että suurin uhka demokratialle on demokratian toteutuminen ts. se että ihmiset ympäri Euroopan äänestävät niin kuin haluavat, eivät niin kuin ns. yliopistolliset asiantuntijat haluaisivat heidän äänestävän.
Tuoreimpana esimerkkinä tästä varoituksesta on kahden ns. yliopistollisen asiantuntijan eli Martin Scheininin (toiminut aikaisemmin mm. SKP:n keskuskomiteassa) ja Juha Lavapuron avautumiset. Lavapuro aloittaa varoittelut:
”On pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että populistiset liikkeet valtaan päästessään käynnistävät hiljaisen vallankaappauksen, jossa niin tuomioistuinlaitos kuin tiedotusvälineet ja muut kansalaisyhteiskunnan kriittiset instituutiot otetaan askel askeleelta mahdollisimman tarkkaan kontrolliin.”
Lavapuro jättää tietoisesti sanomatta että Suomessa eletään tilanteessa jossa niin tuomioistuinlaitos kuin tiedotusvälineet ja muut kansalaisyhteiskunnan kriittiset instituutiot jo ovat vallitsevien järjestelmäpuolueitten mahdollisimman tarkassa kontrollissa. Tälle ns. yliopistolliselle asiantuntijalle poliittinen kontrolli ei ole ongelma. Ongelma on se, että se saattaisi siirtyä hänen kannaltaan väärien poliittisten tahojen haltuun.
Martin Scheinin komppaa:
”Enemmistön asemaan päässyt autoritaarista asemaa tavoitteleva puolue voi ottaa tuomioistuinlaitoksen haltuunsa.”
Ja minkähänlainen tilanne Suomessa tällä hetkellä mahtoikaan olla? Hyvänä esimerkkinä voi ottaa Ilja Janitskiniin kohdistuneen täysin politisoituneen oikeusmyllytyksen jossa vapauden riistäminen ei ole tuottanut mitään ongelmaa. Scheinin ei myöskään täysin hahmota mistä ns. populistisissa puolueissa on kyse:
Martin Scheinin puolestaan ei pidä vakavana huolta siitä, että populistiset puolueet jatkavat nousuaan.
”Mielestäni tuollaisen ennusteen esittäminen itse asiassa tarjoaa tekohengitystä populistisille liikkeille, joiden elinehto on kannatuslukujen jatkuva nousu. Jos kannatus vakiintuu tai kääntyy laskuun, populismin tenho katoaa. Suomessa siniset tulevat ensi vuonna katoamaan puoluekartalta ja perussuomalaisten kannatus painuu 10 prosentin tienoille”.
Scheinin voi kuvitella että kansallismielisten puolueitten nousu johtuu jonkunlaisesta natsismin kaukokaipuusta. Tosiasiassa kyseiset puolueet ovat seurausta Scheininin kaltaisten asiantuntijoitten ja järjestelmäpuolueitten toteuttamasta utopistisesta väestöpoliittisesta kokeilusta. Ne eivät ole alkaneet tyhjästä eivätkä ne ole mitään ammattipoliitikkojen edunvalvontakoneistoja. Ne ovat seuraus järkyttävästä ja tieten tahtoen tehdystä virheestä jonka olemassaolo halutaan ns. asiantuntijoitten taholta kieltää. Totta kai halutaan, sillä harva noin typerän virheen tehnyt on valmis tunnustamaan virheensä ja menettämään kasvonsa. Kasvojen menettämisen pelosta tässäkin avautumisessa pohjimmiltaan on kyse sillä Scheinin toteaa:
Hyökkäykset perustuslain perusoikeusluetteloa ja sitä tulkitsevia valtiosääntöoikeuden professoreita vastaan ovat esimakua järeämmistä iskuista, joita voivat olla riippumattomien asiantuntijoiden korvaaminen viran puolesta argumentoivalla virkamiehellä tai perustuslain tutkimuslaitoksella.
Riippumattomien asiantuntijoiden? Niin kuin esmes Martin Scheinin? Avautumisen voinee tiivistää seuraavaan lauseeseen:
”Toimiva demokratia tarkoittaa sitä, että vasemmistolaiset asiantuntijat saavat määritellä sen mitä puhutaan, kirjoitetaan ja ajatellaan”.
Tätähän on kokeiltu mm. Harppi-Saksassa. Jostain syystä sielläkin kansalaiset luopuivat kyseisestä demokratian muodosta heti kun siihen tuli tilaisuus.
- Hei ollaanks me nurinpäin?
- Ei olla. Ylös ja alas ovat vain sosiaalisia konstruktioita. Näin on hyvä.