1. Turvallinen Suomi, mutta millä keinoin?
Hotellin respassakin pantiin merkille, että suomalaiset poliisivat järjestivät mielenosoituksen ja ihan asiastahan järjestivätkin. Kysehän oli poliisien resurssien jatkuvasta vähenemisestä ja sitä kautta yleisen turvallisuuden heikentymisestä. Poliisijärjestöjen liiton mukaan mielenosoitukseen oli kolme pääsyytä:
1. Sisäinen turvallisuus.
- Poliisit haluavat, että nykyiseen hallitusohjelmaan kirjattu lupaus toteutetaan ja poliisien määrä vakautetaan.
2. Liian vähän poliiseja.
- Poliisien mukaan Suomessa on Euroopan vähiten poliiseja asukasta kohti. Eurooppalainen keskiarvo on yksi poliisimies 400 asukasta kohden. Suomessa suhdeluku on yksi poliisi 733 asukasta kohti.
- Lisäksi jatkuvat organisaatiomuutokset heikentävät tehokkuutta ja siten työhyvinvointia.
3. Turvallisuudella leikitään.
- Poliisien mielestä heidän työturvallisuus heikkenee resurssipulan takia.
- Lisäksi kansalaisten oikeusturva heikentyy.
- Kansalaiset ovat myös eriarvoisessa asemassa resurssivajeen takia.
Tuon tajuaa jokainen vähänkin ajattelukykyinen henkilö, ja komppaa poliiseja. Hotellin respan näkemyksen mukaan tässä mielenosoituksessa tuli esille nimenomaan kenttätyötä tekevän poliisin näkökulma. Poliisin toimistopuolen näkökulma on taas todennäköisesti toisenlainen, sillä se on onnistunut luomaan tilanteen, jossa Suomessa on sekä liikaa poliiseja että liian vähän poliiseja.
Kuinka? Miten?
Suomessahan Poliisiammattikorkeakoulusta valmistutaan nykyisin työttömäksi. Tämän vuoden helmikuussa tulleen uutisenmukaan silloin käytävältä, ja heinäkuussa valmistuvalta kurssilta ei yhdellekään ollut tarjolla poliisin työtä. Vuodesta 2011 lähtien valmistuneista lähes kolmannes oli työttömänä.
Eli poliiseja olisi siis tarjolla, mutta kaksi päivää ennen mielenosoitusta julkaistun Ylen uutisen mukaan poliiseista oli myös huutava pula. Mitenkä tämä on mahdollista, kun koulutettuja poliiseja olisi kyllä tarjolla? Kas, he kun ovat vääränlaisia poliiseja.
Huutava pula on maahanmuuttajataustaisista poliiseista.
Yle uutisoi, että huutavin pula mamupoliiseista on erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta löysipä Yle uutisoinnissaan helsinkiläisen poliisin, joka osasi kertoa, että ulkomaalaistaustaisia poliiseja täytyisi saada lisää koko Suomeen. Poliisin nimi on Juha Hakola, ja uutisessa ei kerrota hänen titteliään. Suomihan on varsin tittelinkipeä maa, joten tittelin puuttumisen perusteella voisi siis kuvitella, että tämä Hakola on ihan tavallinen rivipoliisi.
– Meillä niin Helsingin poliisilaitoksessa kuin muuallakin Suomessa tämä on ongelma, johon pitäisi saada parannusta aikaiseksi pikku hiljaa. Meillä on aivan liian vähän koko Suomessa ulkomaalaistaustaisia poliiseja, Hakola valittelee.
Hieman tönkimällä huomaa, että kyseinen Hakola on Helsingin poliisilaitoksen ylikomisario ja viestintäyksikön johtaja. Tämän lisäksi heppu sattui olemaan kokoomuksen kansanedustaja vuosina 2007–2011. Eli miehen suulla ei välttämättä puhu aivan perinteinen kenttäpoliisin ääni. Mitenkä lie Yleltä tuo titteli ja tausta päässyt unohtumaan juuri tässä uutisessa?
Helsingin poliisihan kunnostautui hiljattain myös siinä, että vaikka se tiesi maahanmuuttajien harjoittavan kantasuomalaisia kohtaan järjestäytynyttä, sadistista ja laajaa väkivaltaa, se ei siitä ihmisiä varoittanut. Kun kupla sitten puhkesi, Helsingin poliisi keskittyi lässyttämään siitä, että väkivallantekijät ovat syrjäytymisen uhreja ja myös siitä, että ei se nyt niin järjestäytynyttä ehkä kumminkaan ollut, vaikka sitä porukalla tehtiinkin, kun ei ollut niitä jengiliivejäkään. Epäilemättä hakattuja sattui sen jälkeen ainakin puolta vähemmän ja arvostus poliisia kohtaan tavallisten kansalaisten keskuudessa vähintäänkin tuplaantui.
Voisi olla mielenkiintoista olla kärpäsenä katossa kuuntelemassa, mitä tavalliset partiokonstut keskenään maijassaan pulisevat. Voisiko puheenaiheena olla esmes se, että turvaammeko kansalaisten rauhaa vai turvaammeko utopistien unelmia? Olemmeko poliiseja vai politiiseja?
Jos huitsinnevadalainen blogikirjoittaja varoittaa, että nykymeininki saattaa päätyä siihen, että kansalaiset ottavat – järjestäytyneesti – oikeuden jossain vaiheessa omiin käsiinsä, niin sen voi tietysti ohittaa kylähullun horinana. Mutta jos Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen varoittaa samasta, niin kannattaisiko se ehkä ottaa vakavasti?
- Jotkut tahot varmaan vielä luottavat siihen varjelukseen, joka tulee jostain muualta. Että mummolamainen olotila jatkuu loputtomiin. Itse en siihen usko, Suhonen sanoo.
Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtajan mukaan sillä, joka uskoo, että vähenevillä poliisivoimilla pärjätään vuodesta 2017 eteenpäin, tulee olla "aikamoiset ennustajanlahjat".
Jos toisin käy - ovat seuraamukset radikaalit.
- Sitten on edessä sellainen tilanne, että joudutaan keräämään kodinturvajoukkoja jatkamaan turvallisuuden murenevaa peittoa.
2. Saako lakeja yrittää muuttaa?
Tulipahan respan tietoon myös vaihteeksi suorastaan erinomainen uutinen, sillä Korkein Hallinto-oikeus otti ja mäjäytti opetus- ja kultturiministeriötä ja sitä kautta myös meidän kaikkien ystävää Paavo Arhinmäkeä kipeästi näpeille. Eli siis totesi, että persunuoria on sitten ihan oikeasti syrjitty poliittisten nuorisojärjestöjen avustuspäätöksissä ts. uusiksi meni. Kunniaa KHO:lle silloin kun se sille kuuluu.
Asian tiimoilta tulee vaan ajateltua, näin jälkikäteen sitä, mitä ystävämme Paavo perusteekseen silloin aikanaan sanoi, eli:
- Maahanmuuttokriittisyyteen verhoiltua rasismia ei ole syytä tukea julkisilla varoilla.
- On muistettava, että myös valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja nuorisotyötä tekevien järjestöjen toiminnan avustaminen pohjaa viime kädessä nuorisolaissa linjattuihin arvoihin.
Ja tämän nuorisolain arvoihinhan kuului tämä monikulttuurisuus. Mitä perussuomalaisnuoret eivät nykymuodossaan kannata. Mutta laki määrittelee myös arvot, joita on kannatettava.
Arvot, joita on kannatettava. Arvot, jotka on hyväksyttävä.
Olettaisin, että persunuorten näkemys näistä toisten puolesta määritellyistä arvoista vastaavat aika pitkälle omiani. Eli on säädetty laki / lakeja, joilla pakkoylläpidetään asiantilaa, jonka tietyt tahot mieltävät sekä tarpeettomaksi, haitalliseksi, kalliiksi ja jopa ihmisille vaarallisiksi. Näin ollen nämä tahot pyrkivät muuttamaan näitä lakeja toisenlaisiksi. Poliittisin, väkivallattomin keinoin. Sitä kutsutaan politiikaksi.
Arhinmäki ja muut samankaltaiset ihmiset, joita niin poliittisessa- kuin virkakoneistossa löytyy Viljalti, näkevät taas, että tietyillä elämänalueilla politiikka on loppunut tarpeettomana. Koska on jo säädetty sitä koskevat lait ja sitä myötä arvot, jotka ovat pysyvästi kiveenhakattuja.
Näin ollen niin Ykän, persunuorten kuin muittenkin samantyyppisten tahojen tulisi pitää turpansa kiinni ja tyytyä julkisesti hyväksymään asiantilan, jonka he mieltävät sekä tarpeettomaksi, haitalliseksi, kalliiksi ja jopa ihmisille vaarallisiksi.
Onneksi Korkein Hallinto-oikeus oli tällä kertaa eri mieltä. Onhan se kumminkin omanlaisensa voitto, ja ehkä pieni käännös parempaan päin.
3. LVI
Koska blogikirjoituksen otsikossa oli tällä kertaa tällainen numero, Huitsinnevada sekä koko Pinnanmaan maakunta osoittaa kunnioitustaan lämpö-, vesi- ja ilmastointityön ammattilaisille. Teitä tarvitaan. Olkoon 20. marraskuuta jatkossa aina Putkimiesten Päivä.