Eli kuinka kokonainen kunta menettää järkensä
Hotellin respassa ei väitetä, että täällä oltaisiin varsinaisia kunnallistalouden ammattilaisia, mutta tuumitaanpa kuitenkin hetken verran sitä tilannetta, jossa sanotaanko tommoinen kahdeksan tuhannen asukkaan persnettoinen ja työttömyydestä kärsivä kunta haluaisi parantaa talouttaan ja kuntalaisten uskoa tulevaisuuteen. Millä tavoin se onnistuisi? Mitkä olisivat viisaimpia keinoja? Ensimmäisenä tulisi tietysti mieleen se, että kunnan tulisi pyrkiä saamaan alueelleen uusia yrittäjiä. Toimiva yritys tuottaa kunnalle sitä ihan oikeaa verorahaa. Käsittääkseni kunta ei pysty myöntämään yritykselle verohelpotuksia yms. sillä ne ovat valtiollisen tason päätöksiä mutta yleensä tällaisissa kunnissa löytyy sentään toimitiloja joita voisi tarjota ja tontteja joille voisi rakentaa.
Lupaavalle yritykselle voisi tietenkin tarjota kunnallista yritystukea. Tätähän tulisi käyttää sinänsä vain eräänlaisena moottorin käynnistämisessa tarvittavana alkuryyppynä (suurin osa blogin lukijoista on sitä ikäluokkaa, että autoiluun liittyvä termi ”ryyppy” lienee tiedossa) sillä tietysti firman tulee päästä mahdollisimman pian jaloilleen omilla tuotteillaan ja liikeideoillaan. Pelkällä julkisella tuella elävä yritys ei ole yritys vaan NGO-organisaatio. Yhtenä sisäänheittotuotteena voisi tietysti käyttää asuntoa, varsinkin jos pyritään houkuttelemaan yrittäjiä vaikkapa naapurikunnista. Tämän kaltaisilla kunnilla on yleensä tyhjiä kunnallisia vuokra-asuntoja ja uudelle yrittäjälle ja hänen perheelleen voitaisiin luvata sellainen ilmaiseksi vaikka yrityksen toiminnan ensimmäisen vuoden ajaksi.
Lisäksi kunnan varmaan kannattaisi tarkastella omia vahvuuksiaan. Mikä toimii, ja mikä ei. Mihin kannattaa satsata ja mihin ei. Jos kunnassa on luonnonnähtävyyksiä ja esimerkiksi laskettelukeskus, niin sen mainontaa voisi tukea ja ehkä kannustaa kunnallisia pankkeja antamaan lainaa paikallisille yrittäjille, että he voisivat satsata matkailijoihin mm. vuokramökkejä rakentamalla ja ohjelmapalveluja tarjoamalla. Ehkä kunnan kannattaisi myös muistaa, että joku kylähullulta vaikuttava yrittäjä ideoineen ei välttämättä olekaan kylähullu vaan suoranainen visionääri. Tästä tulee mieleen vaikkapa suopotkupallon MM-kisat Hyrynsalmella joka tahkoaa muutamassa päivässä kunnalle varsin mukavasti turistirahaa.
Tietysti kunnan pitäisi tarkastella omaa organisaatiotaan ja katsoa, kuinka paljon siellä on ns. suojatyöpaikkavirkoja erityisesti siellä kirjoituspöytäpuolella. Niitä kun tuppaa löytymään viljalti ja julkinen sektori on sieltä suorittavan tason yläpuolelta aina liikaa turvonnut. Jos kyseessä on - niin kuin alussa todettiin - noin kahdeksan tuhannen asukkaan kunta ja kunnasta löytyy sellainenkin palkattu virkamies kuin maahanmuuttotyön koordinaattori, niin kunnan tulee tajuta sen viran olevan täysin tarpeetonta ja vahingollistakin hukkapätkää. Yleensäkin kunnan tulisi keskittää huomionsa omien kuntalaisten hyvinvointiin ja pyrkiä työllistämään omia kuntalaisia. Keinot siihen ovat tietysti köyhissä kunnissa rajalliset, eihän siitä mihinkään pääse. Mutta yrittää aina kannattaa.
Se, kuinka hyvin nuo toimet onnistuisivat jäisi tietysti arvailun varaan. Joka tapauksessa järkevät ja asialliset kunnan johtohenkilöt olisivat varmasti yhtä mieltä siitä, että ainakaan ei yritetä sellaista, mikä on mennyt perseelleen joka ristuksen kerta joka ristuksen paikassa niin Suomessa kuin Euroopassa. Ja ajattelisivat järkevästi, että tuskinpa se sen paremmin onnistuisi meilläkään.
Löytyy tietysti sellainenkin paikkakunta, joka aikoo toimia nimenomaan kaiken järjen vastaisesti ja yrittää juuri sitä, mikä on mennyt perseelleen aivan joka paikassa. Paikkakunnan nimi on Pudasjärvi. Pudasjärvi sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, ihan siinä Lapin naapurissa, kunnassa (tai kaupunkihan se virallisesti on) on hieman päälle kahdeksan tuhatta asukasta ja kunnan työttömyysprosentti on 17,7.
Mitä Pudasjärvi aikoo siis tehdä varmistaakseen itselleen uljaan uuden tulevaisuuden?
No kas, kunta on päättänyt, että vuoteen 2025 mennessä 10 prosenttia kunnan asukkaista tulee olla maahanmuuttotaustaisia. Kunnassa todetaan, että siellä tehdään ahkerasti töitä, jotta kaikille tulijoille löytyisi töitä ja tekemistä. Asiaan liittyvässä uutisessa ei mainita, että kunnassa tehtäisiin ahkerasti töitä, että 17,7 prosentin työttömyydestä kärsivän kunnan omille työttömille löytyisi töitä ja tekemistä. Asiaan liittyvässä uutisessa asiaa hehkuttaa (no mikäs muukaan kuin) Pudasjärven kunnan maahanmuuttotyön koordinaattori Liisa Ronkainen. Mitä helvattua muuten Peräpohjolan hornanperseessä sijaitseva kunta tekee maahanmuuttotyön koordinaattorilla? Uutisessa joka tapauksessa kehutaan, että:
Ainakin yrittäjä Sarkar Saber on löytänyt markkinaraon lammaslihayrittäjänä kunnassa, jossa on 18 lammastilaa.
Siis kerrataan. Yksi (1) muualta tullut häiskä on perustanut yrityksen Pudasjärvelle ja sen perusteellako Pudasjärven etninen väestörakenne pitäisi muuttaa sellaiseksi, että siellä on kymmenesosa muita kuin suomalaisia? Varsinkin kun kautta niin koko maan kuin koko Euroopan ollaan nähty, mitä tuo etnisen rakenteen muuttaminen saa aikaiseksi.
Hotellin respassa nousee esille kysymys: miksi?
Kai Pudasjärven kunnanvaltuustossa ymmärretään se, että mikä ei ole koskaan onnistunut missään muuallakaan, se joka aiheuttaa tolkutonta persnettoa sosiaaliviranomaisille ts. kunnan nettoveronmaksajille ja se joka on järkyttänyt yhteiskuntarauhaa joka juuttaan paikassa ei taatusti tule onnistumaan Pudasjärvelläkään.
Varmaankin Pudasjärven kunnanvaltuustossa ymmärretään sekin, että Suomen kaltainen korkean verotuksen ja korkean sosiaaliturvan maa ei houkuttele varsinaisesti ulkomaalaisia innovaattoreita vaan se houkuttelee nimenomaan Lähi-idästä ja Afrikasta pysyvän elatusautomaatin piiriin haluavia onnenonkijoita joitten tuomat innovaatiot liittyvät lähinnä väkivalta- ja seksuaalirikoksiin.
Pudasjärven kunnanvaltuuston on pakko käsittää tämä. Miksi se siis toimii täysin järjenvastaisesti? Hotellin respassa ei keksitä muuta syytä kuin se, että vaikka punavihreää ideologiaa tunnustavien ihmisten määrä (varsinkin jossain Pohjois-Pohjanmaalla) on loppujen lopuksi varsin pieni, niin sen vaikutusvalta on jostain käsittämättömästä syystä niin suuri ettei edes jossain hornanperseessä uskalleta panna hanttiin jos joku realistisesta ajattelusta suvaitsevaan ulkoavaruuteen pysyvästi siirtynyt ihminen saa suvaitsevan kuningasajatuksen. Vaikka se kuningasajatus olisi kuinka järjetön.
Ehkä Pudasjärven ”kehitysstrategia” kuvaa aikamme mielettömyyttä kaikkein parhaiten. Meillä hölmöläiset vaativat tolkullisten ihmisten kantavan säkillä valoa tupaan. Ja jos he eivät siihen suostu, he ovat rasisteja. Ehkä Pudasjärven pohjaveden laatu kannattaisi tarkastaa. Kaiken varalta. Tai ehkä tolkullisten pudasjärveläisten kunnanvaltuutettujen (pakkohan heitäkin on olla) tulisi tajuta, että he ovat antaneet kuntansa sellaisten ihmisten leikkikaluksi, joitten tavoitteena on vain ja ainoastaan ruokkia omaa egoaan, ja monikultturismin kelkkaan hyppääminen on siinä se helpoin keino. Se kun ei vaadi mitään järkiperusteita epistolansa julistamiselle. Syvä tunne riittää.
Pudasjärveläinen tiedostava kunnanvaltuutettu oli kuullut monesta todistettavasta lähteestä että tuleen istuminen tekee perseeseen kipeetä. Mutta rohkeana ja uudistushaluisena ihmisenä hän ajatteli, että jos se tuntuisi kumminkin hyvältä ja päätti kokeilla. Luonnollisesti hän varovaisena ihmisenä istui tuleen jonkun toisen, eli valkoihoisen lihaa syövän heteromiehen perseellä. Perseensä polttanut heteromies teki asiasta kyisen ja rakkoisen raportin, jonka maahanmuuttotyön koordinaattori tulkitsi asenteelliseksi ja teki asiasta oman raporttinsa. Kunnanvaltuusto päätti äänin 29 - 6 että liekit perseessä tuntuvat hyvältä ja asian kyseenalaistaminen tulkittaisiin jatkossa vihaperseilyksi.