Jussi Halla-aho päätti sitten asettua ehdolle perussuomalaisten johtajakisaan. Ilmoitus otetaan hotellin respassa suurella tyytyväisyydellä vastaan vaikka tietysti mitään ei ole vielä tapahtunut ja matka on pitkä. Päävastaehdokkaana on Sampo Terho joka saattaa sinänsä olla ihan järkevä ja asiallinen mies, mutta täälläpäin ei uskota, että hän pystyisi karistamaan nykyisten persujen niskasta niitä kahta suurinta apinaa eli:
1. Valtamedian edessä mateleminen. Soinilaiset persut ovat kehittäneet tavaramerkiksi omiensa ruoskimisen median pyynnöstä ja sen suosiollisella avustuksella. Palkkioksi ruoskimisesta ei ole median suunnasta tullut kiitosta ja hyväksyntää vaan vaatimus aina vain lisääntyvästä ruoskimisesta. Terho tuskin pystyy tähän vastaamaan mutta Halla-ahon toteamus ”me perussuomalaisissa tuppaamme jakamaan toimittajat tyhmiin ja mulkkuihin”kertoo siitä mahdollisuudesta että politiikan kentälle on kiltin rusettiluistelijan tilalle tulossa rumasti runttaava ja anteeksi pyytämätön Charlestown Chiefs. Jälleen kerran tulee muistuttaa, että media ei ole viranomainen. Se on vain voodoo-uskonto. Se vaikuttaa vain niihin, jotka siihen uskovat. Sen määräyksiä ei tarvitse totella. Koska ne eivät edes ole määräyksiä. Ne ovat pelkkää ruikutusta. Vain viranomaiset voivat tehdä määräyksiä.
2. Perussuomalaisten osuus Invaasio 2015:ssa. Hotellin respassa ei väitetä, että kyseinen invaasio oli persujen vika. Ei tietenkään ollut. Eikä väitetä sitäkään, että persut olisivat invaasiota pystyneet yksin estämään. Mutta sen sijaan että persut ovat kehuneet hallitustyötään kyseisen asian suhteen ja mainostaneet sitä, että he ovat olleet ”vähentämässä vetovoimatekijöitä” he olisivat voineet todeta julkisesti ja rehellisesti näin:
”Syksyn 2015 arabijätkien invaasio oli yksi kaikkien aikojen suurimmista hölmön tölväyksistä Suomen historiassa. Meidän on turhaa sanoa, että teimme parhaamme. Sillä sitä me emme tehneet. Hallitus tiesi jo keväällä 2015 että invaasio on alkamassa. Silloin sisäministeriö tiedusteli kunnilta paikkaa 80.000:lle maahantulijalle. Mitä me teimme? Nostimmeko edes taivaankorkean älämölön ja vaadimme varautumista? Emme nostaneet. Ja kun invaasio alkoi, olimme kiltisti mukana "kantamassa vastuuta”.
Mutta eiväthän persut sitä todenneet. Jos Halla-aho valitaan, niin silloin persuilla on edes mahdollisuus karistaa nämä apinat ja muuttua sellaiseksi puolueeksi minkä vuoksi sitä kaksissa aikaisemmissa eduskuntavaaleissa on äänestetty. Ei puoluetta ole äänestetty Soinin demarit 2.0-version vuoksi eikä varsinkaan Soinin kuvitellun karisman vuoksi.
Tulevaisuutta on vaikeaa ennustaa, mutta yksi asian on kuitenkin varma. Valtamedia alkaa suoltaa asian tiimoilta ilmoille paskaa tuutin täydeltä. Jopa siinä määrin, että Trump-hysteria alkaa vaikuttaa pelkältä harjoittelulta. Esimerkkejä on jo tullut, ja ehkä toistaiseksi parhaimman niistä tarjoaa Yle, toteamalla näin:
”Jussissa on kylmän rautakangen karismaa, mikä voi vedota perunakuopassa kalottihattu päässä istuvaan, naurista järsivään suomalaiseen, jota harmittaa se, että muut perunakuopat tulevat liian lähelle. Siinä on jotain viehättävää päähänpotkittujen ihmisten mielestä.”
Että semmosta. Nyt vaan hotellin respassa hieman mietitään tuon viestin sisältöä. Mitä se oikein tarkoittaa? Mieleen tulee muutama vaihtoehto:
1) Suomessa on todellakin suuri reservi perunakuopissa majailevia päähänpotkittuja suomalaisia, jotka jälttäävät naurista ja kannattavat Halla-ahon ajatusmaailmaa? Eihän se sinänsä mahdotonta ole, mutta pistää epäilemään, sillä oletettavasti itsekin kuulun näihin väitettyihin perunakuoppasuomalaisiin ja asun siitä huolimatta omakotitalossa, natustan nauriin sijasta mieluummin lenkkimakkaraa enkä omista kalottihattua. Tai no, onhan MC Tsuhnantunnuspääkallolla kyseinen kotsa päässä. Mutta jos tällainen perunakuoppaporukka on olemassa, niin hallituksen tulisi ottaa ehdottomasti tehtäväkseen taata heille säälliset asuinolosuhteet. Ja median tulisi kompata urakkaa satasella. Eihän ihmisiä epäinhimillisissä asumisolosuhteissa voi pitää. Voisiko perunakuoppaväestöä ehkä sijoittaa vastaanottokeskuksiin?
2) Kyseinen Ylen toimittaja Hilkka Säävälä ja hänen siteeraamansa ”toisen kauden kansanedustajakollega” ovat todellakin siinä käsityksessä, että Suomessa on suuri määrä ihmisiä, jotka asuvat perunakuopissa ja jälttäävät naurista. Tässä tapauksessa sekä toimittajalle että kyseiselle kansanedustajalle kannattaisi ehdottomasti tarjota kiertoajelu, jossa he voisivat tutustua haja-asutusalueen asuinolosuhteisiin. On maaseutu paikka ihanin, meillä on nykyään sähkötkin.
3) Kyseessä on ns. olkiukko, eli sillä pyritään saamaan aikaan mielikuva jostain perin takapajuisesta jota ei ole olemassakaan ja vedotaan siihen mielikuvaan, etteivät ihmiset vain vahingossakaan kuuntelisi, mitä Jussi Halla-aholla on sanottavaa. Luonnollisesti sekä toimittaja että kyseinen kansanedustaja haluavat antaa mielikuvan, että he ovat itse huomattavasti järkevämpiä kuin nämä perunakuoppaihmiset. Kieltämättä he ovat oikeassa. Sillä eihän näitä perunakuoppaihmisiä ole olemassakaan. Olemattoman älyllinen pieksäminen ei ole kovin vaikeaa, joskaan ei myöskään kovin ansiokasta mutta sehän on oikeastaan ainoa, jota valtamedia voi tarjota.
4) Saattaa myös olla, että tässä on tavoiteltu huumoria. Mikä on sinänsä tiedostaville ihmisille suorastaan suositeltavaa, sillä kun jo valmiiksi seipään niellyt ihminen yrittää olla hauska, niin lopputulos on aina sitä kuuluisaa tahatonta huumoria, jolle me täällä Voiman Pimeällä Puolella nauraa kätkätellään.
Yhtä kaikki. Tulevaisuus on avoin. Joku voi tietysti sanoa, että jo silloin ja silloin olisi pitänyt tehdä sitä ja sitä ja hän voi jopa olla oikeassa. Mutta kun ei tehty. Ei sen takia kannata vielä mennä porukalla hirteen. Ehkä nyt tehdään. Se jää nähtäväksi. Todetaan vielä yksi asia, mistä valtamedia tulee varmasti Jussi Halla-ahoa kyykyttämään, eli hänhän ei ole välttämättä kiinnostunut ministerin pestistä. Siitä tulee korvamakeeta aivan varmasti ja valtamedia tulee väittämään, että hän ei ole sen vuoksi mahdollisen puheenjohtajapestinsä arvoinen. Mutta kaivetaanpa historiasta esille Aarne Saarinen, joka toimi SKP:n puheenjohtajana 1966 – 1982. Hän ei ollut koskaan ministerinä. Ei ensimmäistäkään päivää. Eikä sitä silloin irvistelty. Eikä kukaan sanonut, etteikö hän hoitanut puoluejohtajan hommaansa. Vielä puolueessa, jossa oli kaksi kilpailevaa ja aika ajoin toisilleen vihamielistä siipeä.
Ja tapahtui niinä päivinä, että perunakuopissa alkoi itää vallankumouksellinen henki. Eikä ihmekään. Olihan niissä niin pirun kylmäkin.