ANTERO LÄRVÄNEN JA TUTKISKELIJAN VUODATUS

- Kiitos, Antero. Olen siis Ruilikki Vätkytän-Läkittäinen ja olen yhteiskuntatanhuamisen tohtori sekä sen lisäksi maisteri selitteläätiössä, sovelletussa spedestetiikassa ja akateemisessa käsitehässimisessä. Toimin Helsingin yliopiston Neurotica-instituutissa sekä rasismi- että sukupuolitutkijana. Ja olen tullut sanomaan pinnanmaalaisille kuulijoille että niin minua kuin kollegojani arvostetaan aivan liian vähän. Jopa pilkataan. Ja se on niin väärin, niin väärin.

- Kerrotko vähän perusteita väitteellesi. Täällä Pinnanmaalla kun ei nuo mainitut käsitehässimisen alat ole kovinkaan pop.

- Perustelen sen sillä, että meillä on äärimmäisen vaikea työ joka vaatii arvostusta..

- Tästä voisi olla toistakin mieltä. Joten saiskos hieman lisätäsmennystä?

- Johan nyt toki. Kas kun kyllähän me oikein hyvin tiedämme että todella harvassa länsimaassa niin totaalisesti paapotaan ja jalustalle nostetaan sekä etnisesti edistyksellisiä että naissukupuolta kuin täällä Suomessa. Ihan vain sillä perusteella että ne ovat etnisesti edistyksellisiä ja naissukupuolta. Ilman mitään sen kummempaa perustetta. Siinä on kuule aika vaikeaa löytää vakuuttavasti valittavan ja ruikuttavan tutkimuksen aiheita. Ja kas kun niitä pitää säännöllisesti löytää. Että saataisiin turvattua jatkuva rahoitus. Kas kun syömällä se elää tutkiskelijakin.

- Mutta epäilemättä teillä on jonkinlainen kikka kuutonen.

- Kyllä on, eli ”tuntuuhan susta, no kyllä musta tuntuu”-tutkimukset. Kun kysymykset asetellaan niin että oletko kokenut rasistista sortoa tai patriarkaalista alistamista niin ihminen mielellään vastaa negaatioitten kautta. Kun vain kysytään oikealta ihmiseltä. Vaikka hän olisi pelkkä syöttiläsporsas joka ei tee mitään hyödyllistä. Mutta sitten meillä on se toinen, hyvin vaikea ongelma. Se taas vaatii aktiivista sormien läpi katsomista, unohtamista ja vaikenemista. Eli akateemista ammattitaitoa.

- Ja mikäs se on?

- No se on se islam. Tokihan me tiedämme että islam edustaa juuri sellaista patriarkaalista sortoa jota vastaan me väitämme taistelevamme mutta jos me tunnustaisimme sen, niin me joutuisimme myös tunnustamaan että ne meidän halveksimat valkoiset lihaa syövät heteromiehet ovat koko ajan olleet oikeassa ja me taas olemme olleet täysiä pellejä ja hyödyllisiä idiootteja. Sellaista häpeää me emme kestäisi ja niinpä meidän linjanamme on jatkossakin että islam on tietoisesti väärinymmärretty religion of peace ja islamin naiset ovat Säkkivälineen mannekiineja ihan omasta halustaan koska se vapauttaa ja voimauttaa heitä. Ja että se VHM ei tunnusta tätä vain siksi koska se on impivaaralaisen rasismin läpikotaisin mädättämä.

- Hjuu… onhan teillä siinä oma homma…  kylläkin juu… joskaan ei kovin hikinen… mitenkäs, oletteko te koskaan harkinnut noin niin kuin oikeisiin töihin menemistä?

- No emme tietenkään! Jo ajatus siitä että meidän tulisi olla koko ajan tekemisissä muurahaiskansalaisten kanssa on meihin kohdistettua henkistä väkivaltaa. Ja mitä me muka tekisimme? Tämähän on ihan työsuojelukysymys. Kas jos meidät pakotettaisiin johonkin oikeisiin töihin, no, sanotaanko vaikka hoitoalalle niin siinähän ei mene kuin pyhätön viikko kun me olemme egoinemme sotkeneet työpaikan kuviot aivan sekaisin. Kyllä se vaan on parempi että me saamme olla jatkossakin yliopistolla ja tehdä mitä huvittaa.

- Myöntää täytyy, myöntää täytyy… noin työsuojelun puolesta. Mutta näkisin kyllä että ehkä yhteiskuntaa eniten hyödyttävä ratkaisu olisi teidän siirtyminen pitkäaikaistyöttömiksi. Tulee se ainakin yhteiskunnalle halvemmaksi.

- Tuo on selvää misogyniaa! Ja koska halveksit työtämme tai ainakin sellaiseksi tulkitsemaamme niin se on myös rasismia. Laitankin seuraavaksi pystyyn tutkimuksen siitä, kuinka paljon mediassa on naisvihamielisyyttä.

- Arvaanko oikein että asiaa kysytään vain valtamedian feministiksi julistautuneilta naistoimittelijoilta?

- Tietenkin. Täytyyhän oikea tulos varmistaa.

- Ja sitten kun asiasta uutisoidaan esim. Ylellä ja Helsingin Pravdassa niin siihen laitetaan tietysti paljon teikäläisten kuvia mukaan ja jokaisessa on se viittä vaille itkuun purskahtava ilme.

- Totta kai. On sitä ilmettä muuten tullut harjoiteltuakin.

- Yhteiskuntatanhuamisen jne jne jotakin Ruilikki Vätkytän-Läkittäinen, kiitän teistä valaisevasta haastattelusta. Täällä Antero Lärvänen, siirto rutioon.

- Ja täällä paikallisration rutio. Seuraavaksi vuorossa yhdistettynä musiikkia ja oraakkeleita. Nimittäin hollantilainen Focus-yhtye osasi tiivistää Thijs van Leerin vokaaliosuuksissa nykyisen yhteiskuntatanhuavan tutkimuksen oleellisen sisällön muutamaan minuuttiin jo viisikymmentä vuotta sitten. Nämä miehet olivat näkijöitä.