Blogissanihan on seikkailtu menneillä ajoilla ennenkin jopa mainosten muodossa ja nyt olisi taas aika siihen. Idea asiaan tuli hiljattain erään Anon laittamasta kommentista:
Asiasta toiseen. Minua on ruvennut sen verran vituttamaan DNA'n joka ilta kymmeniä kertoja teeveessä esitetty mainos, että pakko on vaihtaa puhelinoperaattoria. Ja mitään tuotetta en osta jonka mainoksissa esiintyy kiintiöneekeri. Sen voin päättää demokraattisesti itseni kanssa eikä siihen ole kellään veto-oikeutta. Ei edes Mikkosilla.
Ilmiönhän on huomannut jokainen lukija. Mainosten mukaan suomalaisista on jo noin puolet aivan jotain muita kuin suomalaisia. Samoin meille hierotaan vasten naamaa LGBTQTiiTyy-diversiteettiä niin että se menee jo dogmin tasolle. Dogmin, joka on pyhä ja jota ei saa arvostella. Siirrytäänpä siis hetkeksi siihen aikaan ja siihen mainosten maailmaan jolloin pakkodiversiteetti ei ollut edes pahaa unta. Aloitetaan. Tuohonkin aikaan saatettiin olla ylpeitä erilaisista väreistä. Joskin aivan toisessa mielessä kuin nyt:
Sekä ruoka- että kahvipöydässä ei tarvinnut uskotella että totta kai kaikilla on joku tummapintainen tuttava:
Huomatkaa muuten miehekäs leikkelytyyli. Aikanaan ei valmiiksi siivutettua makkaraa ollut ensinkään. Kaupan lihatiskillä oli siivutuskone jos halusi siivuja. Pötkömakkara on muuten nykyisinkin maittavampaa kuin valmiiksi siivutettu.
Myöskään vaatemainoksiin ei tarvittu etnisesti edistyksellistä orvaskettä:
Eikä myöskään kenkämainoksiin. Saattoipa mainoksessa olla jopa valkoinen häpeämättömän hetero pariskunta:
Kun kenkämainoksista puhutaan niin myös urheilukenkämainoksissa pärjättiin oikein hyvin suomalaisilla mukuloilla:
Muistan muuten että pikku-Ykällä oli futiskenkinä (ei me muuten silloin puhuttu futiksesta vaan jaliksesta) ensin semmoiset kessukengät ja myöhemmin jopa semmoset Gola-kengät jotka oli vissiin vähän parempia.
Saattoipa mainoksissa olla sellainenkin hirveys että äiti oli keittiössä eikä Pride-mielenosoituksessa pakolla mukaan hilattujen lastensa kanssa. Eikä silloin tiedetty mikä on Foodora.
Tietysti tuohon aikaan muistettiin että kalsareita pitävät myös miehet eikä pelkästään miesmallit:
Ja eihän tämä olisi Ykä-blogi jos tässä ei mainostettaisi voimasavuke Bostonia:
Lämpöpuku oli Kekkoslovakiassa aivan must eikä senkään mainonnassa tarvittu pakollisia pysäkille jätettyjä:
Kaiken diversiteetin ulkopuolelta on hyvä muistuttaa kuinka kekkoslovakialainen hankki itselleen musiikkia. C-kasetille tietysti:
Ja tuskinpa nykyisin tällaistakaan mainosta nähtäisiin. Sehän antaa käsityksen että perinteisessä valkoisessa heteroperheessä on jotain hyvää. Ja jopa sitä, että nainen tykkää kun sillä on mies:
Sitten sinänsä kaikkeen diversiteettiin liittymätön mainos. Mutta muistellaanpa hetki lämmöllä vanhoja lättähattuja:
Ja annettiinhan silloin aikanaan myös hyviä avioliiton lahjavinkkejä:
Ja tietysti mies vastasi samalla rakastavalla mitalla:
Ja laitetaan vielä kertaalleen juhlaseuraa ilman minkäänlaista pakkodiversiteettiä:
Noin. Tässähän vietettiin rauhoittava hetki ilman minkäänlaista pakkodiversiteettiä. Hypätään vielä hetkeksi nykypäivään. Tarkemmin sanottuna Hollantiin. Hollannin hallitus on yhtä lailla ilmastokiimainen kuin Suomenkin hallitus ja se on kiimansa nimissä tuhoamassa hollantilaista maataloutta. Hollantilaiset maanviljelijät ovat alkaneet panna asialle tosissaan hanttiin:
Asiasta kertoo tarkemmin mm. PT-media. Hotellin respassa kannatetaan hollantilaisia viljelijöitä ja toivotaan että tällaiset protestit olisivat alkua jollekin suuremmalle. Ainahan sitä toivoa voi. Alkaa nimittäin olla kiire.