Tuleva hallitushan joutuu tekemään sen, mitä jo monen aikaisemman hallituksen olisi kuulunut tehdä, eli leikata valtion menoista turhat pois kuleksimasta. Pelkällä vekselivedolla ei pärjätä loputtomiin. Yksi osa-alue on koulutus, ja osana sitä aiotaan yliopistoilta leikata 500 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä. Tästähän on tieteentekijöiden liitto kovasti huolissaan ja asiaa koskevassa uutisessa kerrotaan myös, että Suomessa on jo yli 1000 työtöntä tohtoria.
No, oliskos siellä tieteen puolella kumminkin sitten jotain turhaa, jota leikata? Saattaapa hyvinkin olla. Idean tähän listaan sain Hommaforumille kirjoittavalta Tommi Korhoselta, jota näin julkisesti kiitän. Hän esitteli muutamia Tampereen Yliopiston tohtorinväitöskirjojen aiheita. Ajattelin mennä hieman pidemmälle ja tarjota hieman enemmän sekä kyseisen yliopiston tohtorinväitöskirjojen sekä pro gradu-tutkielmien aiheita. Niitä seuraa lista tuossa hetken päästä.
Listasta voi lukija tehdä omia johtopäätöksiä. Hotellin respassa ei olla akateemisesti koulutettuja, joten täällä ei ole oikeutta johtopäätöksiin, mutta pari kysymystä voi heittää. Ensimmäinen kysymys:
- Onko noissa väitöksissä ja graduissa jotain sellaista erityisosaamista, mikä on Suomen kansalle ja valtiolle välttämätöntä?
Toisen kysymyksen pohjaksi on hyvä muistuttaa, että nuo väitökset ja gradut eivät suinkaan ole minkään tarinan loppunäytöksiä, vaan niistähän se tarina varsinaisesti alkaa. Kyseiset henkilöt ovat antaneet näytteen akateemisesta erityisosaamisestaan, ja selväähän on, että jossain palkatussa ammatissa tätä erityisosaamista on käytettävä. Palkkausvastuu jää liki kokonaan julkiselle sektorille. Eli toinen kysymys:
- Onko meillä itse asiassa edes varaa tämän kaltaiseen erityisosaamiseen?
Tiettyjä Tampereen Yliopiston tohtorinväitöksiä ajalta 2012 – 2015:
2015
- Ihmisen rajoilla: Epävarma tulevaisuus ja ei-inhimilliset toimijuudet Leena Krohnin Pereat munduksessa
- Korkeakoulutus sanomalehden kielipeleissä. Aamulehden lukukausimaksu-uutisoinnin diskurssianalyyttinen tarkastelu julkisen pedagogiikan näkökulmasta
- Hirviä ja ihmisiä ‒ Hirven yhteiskunnallisen läsnäolon hallinta 2000-luvun alussa
- Esine roolissa. Elollistuminen pyhän kokemuksena Kristian Smedsin ja Houkka Bros. -ryhmän teatterissa
- Suomalaisten yliopisto-opettajien maailmankuvat ja maailmankatsomukset
- Leikkimielisyys, leikki ja pelit: Kostruktionististisen ludologian lähestymistapa
- Moniääninen Moreeni. Referointi ja moniäänisyys Lauri Viidan Moreenissa
- Maahanmuuttajataustaisen tutkinnon suorittajan henkilökohtaistaminen näyttötutkinnoissa
- Att skapa meningar-kirjoitus ja kertomukset Torgny Lindgrenin romaaneissa Hummelhonung, Pölsan ja Dorés bibel
- Sattuma yhteiskuntaa muokkaavana voimana. Tutkimus sattumien synnystä, olemuksesta ja vaikutuksesta
2014
- Perinteen esittäminen musiikin ja tanssin keinoin - Ruumiillistaminen ja vuorovaikutus sabar-tanssijuhlissa
- Dylan Thomasin ruumiillisuuden poetiikkaa
- Ammattikorkeakoulujen opettajien kulttuurienvälinen kompetenssi ja sen mittaaminen
- Keskijohdon narratiivisen identiteetin rakentuminen strategisessa muutoksessa
- Ymmärryksiä Euroopan unionin korkeakoulupoliittisen yhteistyön merkityksestä suomalaisessa korkeakoulupolitiikassa
- Korkeakoulujen professio Suomessa - kehityskulkuja, käsitteitä ja ajankuvia
- Ilmastonmuutokseen sitoutumisen puhetavat yrityksissä
- Valtion tutkimuslaitoksissa työskentelevien tutkijoiden julkaisemisen ja lukemisen käytännöt
- Kerrottu hulluus - kertomus, diagnoosi, valta ja kirjallisuusteoria
- Merkityksekäs kodinteknologia: Etäännyttämisestä tunteisiin
- Écrire sa vie, vivre son écriture. Annie Ernauxn ja Marguerite Durasin omaelämäkerrallinen itsereflektio
- Feministisiä kollaaseja ydinasetyrkyistä - tutkimus Irania ja Pohjois-Koreaa irvailevista nettikuvista
- Hyvät kanssalaiset! Yhteiskunnallistamisen strategiat televisiokeskustelun vuorovaikutuksessa
- FIFAN VALTAPELI - Etelä-Afrikan jalkapallon MM-kisat 2010 keskitettynä mediaspektaakkelina
- Etninen ja uskonnollinen moninaisuus Etiopian Yliopistoissa: Tapaustutkimus Bahir Darin Yliopistosta
- Pätkätöitä tekevät matkailijat Working Holiday -viisumilla Australiassa
- Kakkoselta kaikelle kansalle: Kuulumisen politiikka YLE TV2:n arkirealistisissa sarjoissa
- Maahanmuutto ja etninen moninaisuus suomalaisissa ja alankomaalaisissa aikakauslehdissä. Subjektipositioiden ja symbolisten yhteisöjen artikulaatioita
- Nonsensesta parodiaan, ironiasta kielipeleihin. Monitasoinen huumori ja kaksoisyleisön puhuttelu Kari Hotakaisen Lastenkirjassa, Ritvassa ja Satukirjassa
2013
- Opettajan emotionaalinen kompetenssi. Tutkimus luokanopettajien ja luokanopettajaksi opiskelevien tunneälytaidoista ja niiden tärkeydestä
- Opiskelijoiden poliittinen sosialisaatio Libanonissa
- Saiturin kuolema: Kuoleman kulttuuripoetiikkaa angloamerikkalaisessa fiktiossa myöhäiskeskiajalta nykypäivään
- Liito-oravan suojelun poliittinen prosessi ja suunnitteluvara Tampereen kaupunkiseudulla
- Varhaiskasvatuksen laadun ohjaus ja ohjauksen laatu. Laatupuhe varhaiskasvatuksen valtionhallinnon ohjausasiakirjoissa 1972-2012
- Hegemonisesta maskuliinisuudesta miesten moneuteen. Kriittisen miestutkimuksen mahdollistuminen valtio-opillisessa ajattelussa
- Epäonnistujat: rehellinen auktori englantilaisessa satiirissa Marprelatesta Popeen
- Johtajuuskäsitteen muuttuminen Afrikkalaisen yliopistokurssin aikana
- Varhaiskasvatuksen strategisen johtamisen rakentuminen ja menestymisen ennakoiminen johtamistyön tarinoiden valossa
- Vahingossa lukemisen ja sattumalta kuuntelemisen taito. Empiirinen tutkimus tekstitettyjen elokuvien katselemisesta
2012
- Totuuden, oikeudenmukaisuuden ja amerikkalaisuuden puolesta? Supersankarisarjakuvan populaari geopolitiikka ja Yhdysvaltojen kansallinen identiteetti
- Performanssi tulee iholle! Analyysi julkisesta poliittisesta performanssista kommunikaationa
- Tunnustuksen pedagogia. Identiteetin ja vastavuoroisuuden tanssi
- Illuusio nuoruuden pidentymisestä - Naisopiskelijoiden aikuisuuteen siirtyminen Ranskassa ja Suomessa
- Taikapiirin reunalla: Roolipelit ja arkeen sulautuvat pelit
- Kansainvälisen tuntu, mieli ja merkitys: Kehollisia kohtaamisia turvapaikatta jääneiden kanssa
- Maahanmuuttajanaiset työelämätietoa etsimässä. Tutkimus kotoutumisen tietokäytännöistä
- Miten minusta tulee arvokas? Itsen markkinointi, sukupuoli ja yksilöllisyys myöhäisessä kapitalismissa
- Laulajan ääni ja ilmaisu - Kehollinen lähestymistapa laulajan kuuntelemiseen, esimerkkinä Björk
- Nälkä, syöminen ja identiteetti Elizabeth Gaskellin romaaneissa
- Teatteri kehon projektina. Taiteellinen tutkimus nykynäyttelemisen teoreettisista ja toiminnallisista mahdollisuuksista
- Johtajana kehittymisen olemus kunta-alan johtajan kokemana
- Tasa-arvotyön tasa-arvot
Olisimmeko ehkä pärjänneet ilman noita tohtorinväitöskirjoja? Ja mennäänpäs sitten astetta alemmaksi, ja tarkastellaan samoilla peruskysymyksillä tiettyjä Tampereen Yliopiston graduja vuodelta 2015:
- ”I Live by My Father’s Law” : Masculinity, Serial Murder and Heroism in Dexter
(maskuliinisuus ja sankaruus televisiosarjassa Dexter)
- “Life was a fiction anyway” : Metafiction and Ian McEwan’s Sweet Tooth
(metafiktion käyttöä Ian McEwanin teoksessa Makeannälkä)
- Syömisen diskursiivisia ulottuvuuksia suomalaisessa nykykirjallisuudessa
- Yhteiskunnallisen Korkeakoulun Oppilaskunnan lehti Teisku Yhteiskunnallisen Korkeakoulun ja sen opiskelijoiden, sekä opiskelijamuodosteiden kehitykseen liittyvien ristiriitojen ja identiteettien ilmentäjänä ja rakentajana 1948-1960
- Gangesilta Thamesille: muusikon selviytymiskeinot hindustani-musiikin transnationaaleissa virroissa
- Yhteistyötä toimituksen ehdoilla : toimittajien näkemyksiä yleisön osallistamisesta
- Female Heroism and the Myth of Sacrifice for Creation in Suzanne Collins’ Mockingjay
(naissankaruus ja uhrausmyytti amerikkalaisen kirjailijan Suzanne Collinsin tieteiskirjallisuuden novellissa nimeltään Mockingjay)
- Musiikillisen toimijuuden ja identiteetin rakentuminen Musiikin erityispalvelukeskus Resonaarissa: vuorovaikutuksellisuus soitonopetuksessa
- Pimeän teatterin taiteelliset prosessit
- Lukijan empatian herättämisen keinot F. E. Sillanpään lastuissa Muuan Tellervo-niminen sekä Maantieltä maantielle
- Vaali- ja vastademokratian välimaastossa: luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöjen näkökulmia osallistavan hallintokulttuurin ja poliittisen osallistumiskulttuurin muutokseen
- Niin me luetaan tekstistä sanoma: empiirinen lukemistutkimus Palefacen kahden protestilaulun tulkinnasta lukiossa
- Immoralismin haaste: moraaliton fiktio eettisen taidekritiikin kentällä
- Äänestä syntyvät vaikutelmat : harjaantuneiden ja harjaantumattomien kuuntelijoiden arviot äänenlaadusta ja puheammattiin soveltuvuudesta
- Kekkalointia ja kädenaliveivareita: tilankäyttö suomalaisissa lavatansseissa
- Feministisen sosialismin airuet: Fabian Society sukupuolten tasa-arvon historiallisessa jatkumossa 1884–1918
- Vastustamisen tematiikka Cmx:n laululyriikassa: raamatullisten ja gnostilaisten viittausten intertekstuaalinen analyysi
- Lapsen mieli ja leikki Riitta Jalosen romaaneissa Hula-hula, Veteen pudonneet ja Kuka sinut omistaa
- Hiphop resurssina maahanmuuttajapoikien identiteettityössä
- Feministisen sosialismin airuet: Fabian Society sukupuolten tasa-arvon historiallisessa jatkumossa 1884–1918
- Anarkismin muotojen ilmeneminen Väärinajattelija-aikakauslehdessä
- Mielten, todellisuuksien ja merkitysten poetiikka Leena Krohnin teoksessa Ettei etäisyys ikävöisi 2 kertomusta
- Ihminen - hirmuhallitsija vai tasavertainen osa luontoa? Myyttien ja mahdollisten maailmojen suhde ympäristötietoisuuden rakentumiseen Johanna Sinisalon romaaneissa Ennen päivänlaskua ei voi (2000) ja Enkelten verta (2011) sekä novelleissa "Palvelukseen halutaan kokenut neitsyt" (1985) ja "Metsän tuttu" (1991)
- "Minä en jaksa onkia kultakaloja enää" Allegorisuus ja intertekstuaaliset viittaukset Eino Leinon teoksessa Ahven ja kultakalat – Tarina syvyyksistä
- Multimodaaliset tekstit printtimainoksissa. Automainos Suomen ja Venäjän naistenaikakauslehdissä.
- Vain taivas rajana? Rajojen ilmeneminen lukion kuvataidetunneilla.
- Linnan porttoja ja englantilaisten kätyreitä - Alluusiot Joycen dublinilaisnovellien kahdessa suomennoksessa
- Symbolinen yhteisöllisyys sosiaalisen toiminnan tukena: Etnografinen tutkimus Soka Gakkai International Suomen keskusteluilloista
- Koulutusta kaikille. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus aikuisopiskelijan kokemana monikulttuurisessa opintoryhmässä
- Bikinifitnesskilpailijoiden kasvutarinoita. Henkinen kasvu lajia varten ja lajin myötä
- Työttömyyden selitystavat Aamulehden mielipidekirjoituksissa 2012–2014
- Muuttuvia sääntöjä, mahdottomia tiloja, helppoa luettavaa. Intertekstuaaliset suhteet ja tarinamaailman rakentuminen postmodernismin jälkeisen ajan fantasiafiktiossa
- Haluaisin kiittää... Sosiaalityön väitösprosessin merkityksellistäminen väitöskirjojen saatesanoissa
- Vanki olen maan. Sydänmaan eeppisen ironinen kuvaus yksilön minäkäsityksestä suomalaisen kulttuurin murroksessa
- Suomensomalialaiset Suomen puoluepolitiikassa
- Akanvirrasta valtavirtaan – sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen kolmessa suomalaisessa kaupungissa
- Sukupuolishow - Sukupuolen tuottaminen ja parodioiminen Kari Hotakaisen romaanissa Huolimattomat
- Tuomiokirkonkatu – Kokemuksia globaalista ja muutoksesta kotikadulla
- Poliittisen teatterin jäljillä. Mikko Kannisen ja työryhmän Näkijä/Tekijä-esityksestä
- Ylistetty yhteiskunnallisuus, vieroksuttu viihteellisyys. Journalismin sisäiset hierarkiat ja naistenlehtijournalismin arvostus nuorten toimittajien silmin
- Maahanmuuttajaoppilaan matematiikan kielentäminen : suullisen kielentämisen haasteet ja hyödyt
- Arvot yläkoululaisten ihannenuorikäsityksissä ja heidän tulkinnoissaan massamedian ihannenuorikäsityksistä
- Luokanopettajien kokemuksia yhteistyöstä taiteilijoiden kanssa Ratas oppimisympäristön kontekstissa
- Rakkautta ja rajuja otteita : Japanin 1990-luvun koulutuskeskustelu Great Teacher Onizuka –televisiosarjassa
- Osallisuuden rakentuminen, muodot ja merkitys naisverkostossa
- "Ehkä Vantaalla ollaan oltu turhankin vaatimattomia": Konstruktivistinen analyysi Vantaan kaupungin tuottamasta Itsestä ja Toisesta kehitysyhteistyöprojektissa
Kyseessä oli siis vain yksi yliopisto. Hotellin respassa herää kysymys, että oliko tämä kaikki suomalaisille aivan välttämättömän tarpeellista? Voisivatko nämä olla niitä kohteita, joista kannattaisi säästää? Mitä menettäisimme, jos säästäisimme? Mitä olennaista suomalaisessa tieteentekemisessä häviäisi? Mitä suomalainen kollektiivinen sielu itsestään menettäisi? Näivettyisikö se tykkänään? Onko työtön suomalainen tohtori tragedia ja työtön suomalainen asentaja-koneistaja vain tilastoluku?
![]()
