Muistelenpahan tuota 1980-luvun loppupuolta. Eli aikaa jolloin Kekkoslovakia oli jo menneisyyttä mutta Suuren ja Mahtavan romahtamista ei osattu vielä kuvitellakaan. Senhän piti olla ikuinen. Siitä tulee mieleen puolue nimeltä Demokraattinen Vaihtoehto DEVA. Puoluehan mainosti kovasti nimessään sitä demokratiaa. Ja perustamisjulistuksensa mukaan se oli ”laajapohjainen vaalirintama, joka kokoaa kaikkia rauhan, demokratian ja edistyksen voimia”.
Puoluehan oli siis änkyräkommunistinen, aivan stalinistinen puolue joka oli pitkän SKP:n sisällissodan jälkeen irtautunut varsinaisesta SKP:stä. Ja muistan hyvin sen ajan vaalikeskustelut joissa puolueen edustajilta – puheenjohtajana oli muuten Kristiina Halkola – ei koskaan kysytty, että miksi puolueenne nimi on Demokraattinen Vaihtoehto kun te kumminkin kannatatte yhtä maailman epädemokraattisinta järjestelmää jossa ei vaihtoehtoja tunnettu. No, epäilemättä selityksenä olivat ne ns. yleiset syyt jotka olivat silloin vielä olemassa ja estivät tämän kysymyksen esittämisen.
Muistan vaan erään vapun, 1980-luvun loppupuolella. Eräs tuttavani meni Helsingissä vappuaaton laskuhumalan ja vappupäivän nousuhumalan sekoituksessa mukaan DEVAn vappumarssille ja huusi siellä nyrkki pystyssä että ”vallankumous”. Heppu ohjattiin kohteliaasi mutta päättäväisesti pois vappumarssilta. Kaveri kertoi asiasta minulle myöhemmin ja tuumattiin että olisikos tässä muutoksen tuulia ilmassa. Olihan niitä, joskaan ei vielä silloin tajuttu kuinka suuria. Tai pieniä, niin kuin myöhemmin huomattiin.
Sanoilla kikkailu jatkui sitten vuonna 1990 kun SKP:n ei-taistolaiset muuttivat nimensä Vasemmistoliitoksi. Niin kuin sillä pestäisiin pois kommunismi. Sinänsä kun katsoo nykyistä Vasemmistoliittoa niin sehän ei ole duunareitten vaan akateemisten naisten puolue jota johtaa Li Andersson jolla on tavallisen työntekijän maailmaan täsmälleen yhtä paljon kosketuspintaa kuin kokkareitten Petteri Orpolla.
Sinänsä tyylikkäin sanoilla kikkailu tai oikeastaan tarpeeton itsestäänselvyys oli aikanaan tuolla Ruotsissa. Siellähän oli sellainen kuin Vasemmistopuolue Kommunistit. Aivan niin kuin kommunistipuolueen tarvitsisi painottaa että he eivät ole esmes keskusta- tai oikeistolainen puolue.
Mutta eihän sanoilla kikkailu ole loppunut nykyisinkään. Kaikki aikanaan Moskovaan päin kumartaneet puolueet elävät ja voivat hyvin. Ne vaan kumartavat eri suuntaan. Ja nykyisin järkevä ja perusteltu nykymeiningin arvostelu on vihapuhetta ja disinformaatiota. Niin kuin oli aikanaan YYA-epistolan arvostelu.
Mitenkäs se ranskankielinen lause menikään?
Plus ça change, plus c'est la même chose.
Mitä enemmän asiat muuttuvat, sitä enemmän ne säilyvät ennallaan.
Tulipahan vaan keskenään tuumailtua. No, hyvää vappua kaikille lukijoille joka tapauksessa. Ja laitetaan vielä hieman Ajan Henkeä:
Niin, ja muistakaapa käydä kesämökeillänne. Ennen kuin hallitus sosialisoi ne niille, joiden tuloa ei kuulemma saa estää.