Kansalaisaloite rikokseen syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamisesta ylitti 50.000:n allekirjoituksen rajan ja asia menee siis eduskuntaan. Sehän on tietysti eri asia, kuinka se siellä etenee, mutta saadaan siitä ainakin aikaiseksi kunnon turpakäräjät. Se aikaisempi, se puppelipuolen aloitehan miellettiin suvaitsevaisessa Suomessamme demokratian ja kansalaisaktivismin riemuvoitoksi, mutta näyttää siltä, että tämän nykyisen aloitteen kohdalla on hieman toisin. Ainakin Iltalehti totesi, että homma on epiä ja kaivoi esille oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö Aarne Kinnusen joka totesi:
- Tuo kansalaisaloitteen ehdotus on aika kategorinen. Mihin jää kokonaisharkinta? Tässä on kuitenkin kyse ihmisistä, heidän sidoksistaan Suomeen ja mahdollisesti heidän täällä oleviin perheenjäseniinsä.
Epäilemättä se on sellainen, sillä touhun ideahan on toimia pelotteena perseilyä harkitseville ulkomaalaisille ja parantaa kantasuomalaisten turvallisuutta. Nykyinen systeemihän on sellainen, että meillä on olemassa huomattavan suuri virkamieskoneisto, joka pyrkii kaikin mahdollisin tavoin pitämään ulkomaalaisen maassamme, vaikka hän eläisi kuin pullopersesika.
Kinnunen on hyvin huolissaan rikoksentekijöitten ihmisoikeuksista ja muistuttaa että kuitenkin on kyse ihmisistä unohtaen sen, niin kuin tämän tyyppiset kinnuset aina unohtavat, että rikoksen uhrit ovat myöskin ihmisiä. Mutta heillä ei ole merkitystä niin kinnusille, tiedostavalle medialle kuin oikeuslaitoksellekaan. He eivät ole muodikkaita. Suomessahan eletään sitä tilannetta, että ulkomaalaisten tänne tuominen ja täällä säilyttäminen on muodostunut jo itseisarvoksi itsessään, eikä sitä tarvitse edes perustella. Jos sitä kannattaa, voi automaattisesti kuitata itsensä Hyväksi Ihmiseksi.
Iltalehti etsii haastateltavaksi myös kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin suunnittelija Hannu Niemen, joka onnistuu samassa kappaleessa sanomaan samasta asiasta kyllä ja ei. Hän toteaa ensi alkuun, että mitään erityistä rikosten kasvua ei ole niiden ulkomaalaisten keskuudessa, jotka asuvat täällä joko työn takia tai humanitaarisista syistäja jatkaa sitten, että maahanmuuttajien rikokset ovat kasvaneet määrällisesti pitempään jo jonkin aikaa, koska maahanmuuttajien määrä Suomessa on kasvanut.
Tämän jälkeen hän tekee tämänvuotisen virkamiestyyppisen asioitten vähättelyn ennätyksen ja toteaa:
- Kun rikosten määrä suhteutetaan väestömääriin, niin maahanmuuttajien rikostaso on pysynyt aika lailla ennallaan viime vuodet. Kaiken kaikkiaan ulkomaalaiset syyllistyvät rikoksiin hieman useammin kuin suomalaiset.
Tässähän hän tarkoituksella unohtaa sen, että tiettyjen maahanmuuttajien rikostaso on muutenkin tolkuttoman suuri verrattuna kantaväestöön, eritoten somalien ja lähi-idästä tulleitten keskuudessa, mutta ongelmaa ei ole, sillä jos tolkuton rikostaso pysyy ennallaan tolkuttomana, niin silloinhan voidaan todistaa, että tilanne ei ole pahentunut. Tässä kannattaa tietysti unohtaa tuo aikaisemmin lausuttu, eli maahanmuuttajien rikosmäärä kasvaa maahanmuuttajien määrän lisääntyessä, mutta sehän virkamieheltä toki onnistuu, sillä virkakoneistossa ei takerruta häiritseviin yksityiskohtiin.